maanantai 24. joulukuuta 2018
sunnuntai 23. joulukuuta 2018
Luukku 23
Nautaa hieman numeroina:
Naudalla on 4 mahaa, nauta saa normaalisti yhden vasikan kerralla, nauta kantaa 9 kuukautta, nauta voi elää 20-vuotiaaksi, Suomessa on 3 omaa alkuperäisrotua, vuoden 2018 alussa Suomessa oli 6752 maidontuottajaa, lypsylehmiä oli tammikuussa 2018 n.272 700.
Naudalla on 4 mahaa, nauta saa normaalisti yhden vasikan kerralla, nauta kantaa 9 kuukautta, nauta voi elää 20-vuotiaaksi, Suomessa on 3 omaa alkuperäisrotua, vuoden 2018 alussa Suomessa oli 6752 maidontuottajaa, lypsylehmiä oli tammikuussa 2018 n.272 700.
lauantai 22. joulukuuta 2018
Luukku 22
Asetuksessa säädetyt ensisijaiset ruiskeiden antokohdat eläinlajeittain:
SIKA: Lihaksensisäinen: alue korvien takana, Ihonalainen: alue korvien takana, rokotteiden antokohta vapaa.
NAUTA: Lihaksensisäinen: kaulan keskialue ja olkavarren takaosan lihaksisto, Ihonalainen: vapaa
Vitamiinit ainoastaan kaulan keskiosalle.
LAMMAS, VUOHI, PORO sekä ALLE 6 kk:n IKÄISET NAUDAT: EI lihaksensisäisesti, Ihonalainen: kaulan keskialue.
SIKA: Lihaksensisäinen: alue korvien takana, Ihonalainen: alue korvien takana, rokotteiden antokohta vapaa.
NAUTA: Lihaksensisäinen: kaulan keskialue ja olkavarren takaosan lihaksisto, Ihonalainen: vapaa
Vitamiinit ainoastaan kaulan keskiosalle.
LAMMAS, VUOHI, PORO sekä ALLE 6 kk:n IKÄISET NAUDAT: EI lihaksensisäisesti, Ihonalainen: kaulan keskialue.
perjantai 21. joulukuuta 2018
Luukku 21
NAVETAN LÄÄKEKAAPPI
UT:N VARALTA: Solutest-aine ja "lettupannu", vedinkasto, nännikanyyleja vedintukosten varalta,
linimenttiä, pikatesti antibioottijäämien tutkimiseksi maidosta, reseptilääkkeet.
PUHALLUSTAUTI: Puhallustautilääkettä, pötsinpistin VAIN JOS OSATAAN KÄYTTÄÄ!
PÖTSILÄÄKKEET RUUANSULATUSHÄIRIÖIHIN: Ketoosi eli asetonitauti; testiliuska taudin tutkimiseksi maidosta, suun kautta annettavia ketoosilääkkeitä.
POIKIMAHALVAUS: Kalsium-pasta, Kalsigel.
POIKIMISAPU: Käsien ja lehmän peräpään pesuun ja desinfiointiin sopivat aineet, liukastusvoidetta, vetonarut vasikan jalkoihin.
HAAVAT JA VAMMAT: Haavasalvaa, haavapulveria, haavasprayta, laastaria, vedinlaastaria, sideharsoa, joustavia liimasiteitä, pumpulia.
DESINFIOINTIAINEET: Ihon ja vedinten pesu ja desinfiointi, navettarakennusten desinfiointi, desinfiointiaineet tautien estoon.
UT:N VARALTA: Solutest-aine ja "lettupannu", vedinkasto, nännikanyyleja vedintukosten varalta,
linimenttiä, pikatesti antibioottijäämien tutkimiseksi maidosta, reseptilääkkeet.
PUHALLUSTAUTI: Puhallustautilääkettä, pötsinpistin VAIN JOS OSATAAN KÄYTTÄÄ!
PÖTSILÄÄKKEET RUUANSULATUSHÄIRIÖIHIN: Ketoosi eli asetonitauti; testiliuska taudin tutkimiseksi maidosta, suun kautta annettavia ketoosilääkkeitä.
POIKIMAHALVAUS: Kalsium-pasta, Kalsigel.
POIKIMISAPU: Käsien ja lehmän peräpään pesuun ja desinfiointiin sopivat aineet, liukastusvoidetta, vetonarut vasikan jalkoihin.
HAAVAT JA VAMMAT: Haavasalvaa, haavapulveria, haavasprayta, laastaria, vedinlaastaria, sideharsoa, joustavia liimasiteitä, pumpulia.
DESINFIOINTIAINEET: Ihon ja vedinten pesu ja desinfiointi, navettarakennusten desinfiointi, desinfiointiaineet tautien estoon.
torstai 20. joulukuuta 2018
Luukku 20
ASETONITAUTI
Asetonitauti on energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka syntyy, kun elimistön rasvavarastoja puretaan samaan aikaan kun veren sokeripitoisuus on laskenut.
Asetonin synty: Asetonitauti syntyy, kun lehmälle muodostuu herumiskaudellahuomattava energian vajaus: nopea heruminen aiheuttaa suuren energian tarpeen, mutta syöntikyky ei ole vielä parhaimmillaan. Energiavajaus johtaa elimistön rasvavarastojen purkamiseen. Samalla veren sokeripitoisuus laskee, kun suuria sokerimääriä käytetään maitosokerin tuotantoon, eikä maksalla ole riittävästi rehusta tulevia sokerin raaka-aineita käytettävissään. Kohtuullinen määrä keto-aineita auttaa lehmää herumaan korkeammalle, mutta jos ketoaineiden määrä nousee hyvin suureksi, eläin sairastuu.
Hoito: Hoitona on veren sokeripitoisuuden kohottaminen lääkkeillä, mahdollisesti yhdistettynä lypsyrajoituksiin ja ruokahalua edistäviin toimenpiteisiin.
Ennaltaehkäisy: Ennaltaehkäisyksi voidaan veren sokeripitoisuutta pyrkiä pitämään normaalilukemissa antamalla lehmälle propyleeniglykolia tai muita vastaavia aineita. Lihomisen estäminen ennen poikimista ehkäisee asetonia.
Asetonitauti on energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka syntyy, kun elimistön rasvavarastoja puretaan samaan aikaan kun veren sokeripitoisuus on laskenut.
Asetonin synty: Asetonitauti syntyy, kun lehmälle muodostuu herumiskaudellahuomattava energian vajaus: nopea heruminen aiheuttaa suuren energian tarpeen, mutta syöntikyky ei ole vielä parhaimmillaan. Energiavajaus johtaa elimistön rasvavarastojen purkamiseen. Samalla veren sokeripitoisuus laskee, kun suuria sokerimääriä käytetään maitosokerin tuotantoon, eikä maksalla ole riittävästi rehusta tulevia sokerin raaka-aineita käytettävissään. Kohtuullinen määrä keto-aineita auttaa lehmää herumaan korkeammalle, mutta jos ketoaineiden määrä nousee hyvin suureksi, eläin sairastuu.
Hoito: Hoitona on veren sokeripitoisuuden kohottaminen lääkkeillä, mahdollisesti yhdistettynä lypsyrajoituksiin ja ruokahalua edistäviin toimenpiteisiin.
Ennaltaehkäisy: Ennaltaehkäisyksi voidaan veren sokeripitoisuutta pyrkiä pitämään normaalilukemissa antamalla lehmälle propyleeniglykolia tai muita vastaavia aineita. Lihomisen estäminen ennen poikimista ehkäisee asetonia.
keskiviikko 19. joulukuuta 2018
Luukku 19
Naudat elokuvissa ja kirjallisuudessa
Ei ole kovinkaan montaa kirjaa tai elokuvaa, jossa nauta olisi keskeisessä roolissa. On kuitenkin joitakin...
Elokuvat:
Levoton Lehmä (1978)
Natalia (1979)
Kaupunkicowboyt (1991)
Grand Champion (2002)
Mimmi Lehmä ja Varis - animaatio (2008)
Pyhä Lehmä (2011)
Kirjat:
David Duchovny: Pyhä Lehmä
Rosamund Young: Lehmien Sielunelämä
Maahenki: Meidän lehmät
Malachy Doyle: Leidi ja muut
Jujja Wieslander, Tomas Wieslander: Mimmi Lehmä-kirjasarja
Lisäksi on tietenkin lukuisia tieto-oppaita, joissa kerrotaan naudoista ja muista kotieläimistä, mutta niitä en nyt tähän laske.
Leidi ja muut-kirjan hankin aikoinaan Angelo Rinaldin upean kuvituksen takia.
Ei ole kovinkaan montaa kirjaa tai elokuvaa, jossa nauta olisi keskeisessä roolissa. On kuitenkin joitakin...
Elokuvat:
Levoton Lehmä (1978)
Natalia (1979)
Kaupunkicowboyt (1991)
Grand Champion (2002)
Mimmi Lehmä ja Varis - animaatio (2008)
Pyhä Lehmä (2011)
Kirjat:
David Duchovny: Pyhä Lehmä
Rosamund Young: Lehmien Sielunelämä
Maahenki: Meidän lehmät
Malachy Doyle: Leidi ja muut
Jujja Wieslander, Tomas Wieslander: Mimmi Lehmä-kirjasarja
Lisäksi on tietenkin lukuisia tieto-oppaita, joissa kerrotaan naudoista ja muista kotieläimistä, mutta niitä en nyt tähän laske.
tiistai 18. joulukuuta 2018
Luukku 18
Pieni sanakirja
A: Afrikkalainen sikarutto (ASF) kesy-, villi-, mini- ja mikrosikojen tappava verenvuotokuumetauti.
B: Bos Taurus, naudan latinankielinen nimi.
C: CMT-koe, solutesti, joka tehdään maidosta.
D: D-arvo = sulavan orgaanisen aineen pitoisuus rehun kuiva-aineessa.
E: Evira, elintarviketurvallisuusvirasto.
F: Faba, jalostus- ja hedelmällisyysneuvontaa sekä siemennyspalveluja tarjoava osuuskunta.
G: Gauri (Bos gaurus) eli viidakkohärkä.
H: Hieho on yli 6 kk:n ikäinen poikimaton naaraspuolinen nauta.
I: Iglukasvatus. Joillain tiloilla vasikat kasvavat ulkona, muovisissa igluissa.
J: Jodi, yksi tärkeimmistä naudalle annettavista hivenaineista.
K: Korvamerkki, yleensä keltainen 2-puolinen muoviläpyskä, joka laitetaan vasikan korvaan lävistämällä korvanlehti. Korvamerkistä selviää vasikan syntymätunnus ja korvanumero, joskus myös nimi.
L: Laiduntaminen on naudan luonnollisin tapa saada ravintoa.
M: Moocall: poikimasensori, joka kiinnitetään poikivan häntään. Sensori lähettää viestin puhelimeen 1-2 tuntia ennen poikimista.
N: NAV = Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys
O: OIV = Ohutsuolesta imeytyvä valkuainen
P: Pötsi, yksi naudan kolmesta etumahasta
Q: Quarter on yhdysvaltalainen hevosrotu
R: RDM = tanskalainen punainen rotu
S: Sorkkaeläimiin kuuluvat mm. naudat, siat, vuohet ja lampaat
T: Texel on liharotuinen lammas
U: Ummessaolo, lehmän sopiva ummessaoloaika ennen poikimista on 6-8 viikkoa
V: Varoaika. Tiettyjen lääkkeiden antamisen aikana ja jälkeen on varoaika, jolloin joko eläimen maito tai liha, joskus myös molemmat, ovat kiellettyjä käyttää ihmis- ja eläinravinnoksi.
W: Wild on yksi keinosiemennyskäytössä olevista ayrshire-sonneista.
X: Englantilaisen täysiverihevosen nimeen liitetään aina tunnus xx.
Y: Yara International on norjalainen, pääasiassa lannoitteita valmistava yritys.
Z: Zoonoosi, tartuntatauti, joka voi tarttua ihmisestä eläimeen ja toisinpäin.
Ä: Miina Äkkijyrkkä tunnetaan taiteilijana ja itä-suomenkarjan puolesta puhujana
Ö: Ölli oli vuonna 1973 syntynyt länsisuomenkarjaa edustanut keinosiemennyssonni.
A: Afrikkalainen sikarutto (ASF) kesy-, villi-, mini- ja mikrosikojen tappava verenvuotokuumetauti.
B: Bos Taurus, naudan latinankielinen nimi.
C: CMT-koe, solutesti, joka tehdään maidosta.
D: D-arvo = sulavan orgaanisen aineen pitoisuus rehun kuiva-aineessa.
E: Evira, elintarviketurvallisuusvirasto.
F: Faba, jalostus- ja hedelmällisyysneuvontaa sekä siemennyspalveluja tarjoava osuuskunta.
G: Gauri (Bos gaurus) eli viidakkohärkä.
H: Hieho on yli 6 kk:n ikäinen poikimaton naaraspuolinen nauta.
I: Iglukasvatus. Joillain tiloilla vasikat kasvavat ulkona, muovisissa igluissa.
J: Jodi, yksi tärkeimmistä naudalle annettavista hivenaineista.
K: Korvamerkki, yleensä keltainen 2-puolinen muoviläpyskä, joka laitetaan vasikan korvaan lävistämällä korvanlehti. Korvamerkistä selviää vasikan syntymätunnus ja korvanumero, joskus myös nimi.
L: Laiduntaminen on naudan luonnollisin tapa saada ravintoa.
M: Moocall: poikimasensori, joka kiinnitetään poikivan häntään. Sensori lähettää viestin puhelimeen 1-2 tuntia ennen poikimista.
N: NAV = Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys
O: OIV = Ohutsuolesta imeytyvä valkuainen
P: Pötsi, yksi naudan kolmesta etumahasta
Q: Quarter on yhdysvaltalainen hevosrotu
R: RDM = tanskalainen punainen rotu
S: Sorkkaeläimiin kuuluvat mm. naudat, siat, vuohet ja lampaat
T: Texel on liharotuinen lammas
U: Ummessaolo, lehmän sopiva ummessaoloaika ennen poikimista on 6-8 viikkoa
V: Varoaika. Tiettyjen lääkkeiden antamisen aikana ja jälkeen on varoaika, jolloin joko eläimen maito tai liha, joskus myös molemmat, ovat kiellettyjä käyttää ihmis- ja eläinravinnoksi.
W: Wild on yksi keinosiemennyskäytössä olevista ayrshire-sonneista.
X: Englantilaisen täysiverihevosen nimeen liitetään aina tunnus xx.
Y: Yara International on norjalainen, pääasiassa lannoitteita valmistava yritys.
Z: Zoonoosi, tartuntatauti, joka voi tarttua ihmisestä eläimeen ja toisinpäin.
Ä: Miina Äkkijyrkkä tunnetaan taiteilijana ja itä-suomenkarjan puolesta puhujana
Ö: Ölli oli vuonna 1973 syntynyt länsisuomenkarjaa edustanut keinosiemennyssonni.
maanantai 17. joulukuuta 2018
Luukku 17
10-VUOTIAAN POJAN TIETOA LEHMÄSTÄ
Tietoa lehmästä.
Lehmä on kotieläin, mutta on niitä talojen ulkopuolellakin. Ne asuvat usein maalla, mutta tulevat kaupunkiin kuolemaan, mutta siitä ne eivät päätä itse.
Lehmällä on seitsemän sivua, yläpuoli, alapuoli, ylempi puoli, alempi puoli, oikea puoli, vasen puoli ja sisin puoli.
Ylemmällä puolella on pää, se on siksi, jotta sarvet voivat kiinnittyä siihen.
Sarvet ovat sarvesta ja ne ovat vain koristuksena. Niitä ei voi liikuttaa, mutta korvia voi. Ne ovat sarvien sivuilla.
Lehmällä on kaksi reikää pään edessä, niitä kutsutaan lehmän silmiksi.
Lehmän suuta kutsutaan turvaksi sen takia, jotta ne voivat sanoa muu.
Alemmalla puolella on häntä ja sitä käytetään kärpästen hätistämiseen, jotta ne eivät kulkeudu maitoon ja huku. Yläpuolella, oikealla puolella ja vasemmalla puolella on vain tukkaa. Sitä kutsutaan lehmän tukaksi ja se on aina samanvärinen kuin lehmäkin.
Alin puoli on tärkein, koska siellä heiluvat maidot. Kun meijeristi avaa kraanan, maito juoksee ulos. Kun maitoa heilutetaan, siitä tulee hapanta, mutta miten se tapahtuu, en ole vielä oppinut.
Lehmällä on neljä jalkaa, niitä kutsutaan sorkkaraudoiksi ja niitä voi käyttää myös naulojen vetämiseen. Lehmä ei syö hyvin paljoa, mutta kun se syö paljon, silloin se syö aina kaksi kertaa päivässä.
Lihavat lehmät antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa. Juustossa on reikiä, mutta miten ne tekevät juustoon reikiä, sitä minä en ole vielä oppinut.
Lehmällä on hyvä hajuaisti, voimme haistaa lehmät kaukaa. Lehmän lapsia kutsutaan vasikoiksi. Vasikoiden isä on sonni, kuten myös lehmän mies.
Sonni ei anna maitoa, joten sen takia se ei ole nisäkäs.
Niitä, jotka hakevat lehmät, kun ne tulevat vanhoiksi, kutsutaan lehmänvangitsijoiksi. Ne istuvat usein auton edessä.
Niin lehmät lahdataan, maito laitetaan tetroihin ja me ostamme maidon kaupasta.
Lehmän neljä jalkaa lähetetään puusepälle, sitä kutsutaan uusiokäytöksi. Kuten huomaatte, lehmä on erittäin hyödyllinen eläin ja tämän vuoksi minä pidän lehmistä valtavasti.
Tietoa lehmästä.
Lehmä on kotieläin, mutta on niitä talojen ulkopuolellakin. Ne asuvat usein maalla, mutta tulevat kaupunkiin kuolemaan, mutta siitä ne eivät päätä itse.
Lehmällä on seitsemän sivua, yläpuoli, alapuoli, ylempi puoli, alempi puoli, oikea puoli, vasen puoli ja sisin puoli.
Ylemmällä puolella on pää, se on siksi, jotta sarvet voivat kiinnittyä siihen.
Sarvet ovat sarvesta ja ne ovat vain koristuksena. Niitä ei voi liikuttaa, mutta korvia voi. Ne ovat sarvien sivuilla.
Lehmällä on kaksi reikää pään edessä, niitä kutsutaan lehmän silmiksi.
Lehmän suuta kutsutaan turvaksi sen takia, jotta ne voivat sanoa muu.
Alemmalla puolella on häntä ja sitä käytetään kärpästen hätistämiseen, jotta ne eivät kulkeudu maitoon ja huku. Yläpuolella, oikealla puolella ja vasemmalla puolella on vain tukkaa. Sitä kutsutaan lehmän tukaksi ja se on aina samanvärinen kuin lehmäkin.
Alin puoli on tärkein, koska siellä heiluvat maidot. Kun meijeristi avaa kraanan, maito juoksee ulos. Kun maitoa heilutetaan, siitä tulee hapanta, mutta miten se tapahtuu, en ole vielä oppinut.
Lehmällä on neljä jalkaa, niitä kutsutaan sorkkaraudoiksi ja niitä voi käyttää myös naulojen vetämiseen. Lehmä ei syö hyvin paljoa, mutta kun se syö paljon, silloin se syö aina kaksi kertaa päivässä.
Lihavat lehmät antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa. Juustossa on reikiä, mutta miten ne tekevät juustoon reikiä, sitä minä en ole vielä oppinut.
Lehmällä on hyvä hajuaisti, voimme haistaa lehmät kaukaa. Lehmän lapsia kutsutaan vasikoiksi. Vasikoiden isä on sonni, kuten myös lehmän mies.
Sonni ei anna maitoa, joten sen takia se ei ole nisäkäs.
Niitä, jotka hakevat lehmät, kun ne tulevat vanhoiksi, kutsutaan lehmänvangitsijoiksi. Ne istuvat usein auton edessä.
Niin lehmät lahdataan, maito laitetaan tetroihin ja me ostamme maidon kaupasta.
Lehmän neljä jalkaa lähetetään puusepälle, sitä kutsutaan uusiokäytöksi. Kuten huomaatte, lehmä on erittäin hyödyllinen eläin ja tämän vuoksi minä pidän lehmistä valtavasti.
sunnuntai 16. joulukuuta 2018
Luukku 16
ELÄINTAUTIEN LEVIÄMISEN ENNALTAEHKÄISY
1. Varaa eläinsuojassa käyvälle vieraalle kenkäsuojat tai kenkien desinfiointimahdollisuus.
2. Varaa kenkien pesumahdollisuus.
3. Hyväksy tarttuvien tautien aikana vain pakottavat vierailut eläinsuojissa. Tiedota tautitilanne.
4. Estä vieraiden liikkuminen ruokintapöydällä.
5. Vierailija: Vältä eläinten koskettelua!
6. Desinfioi eläinsuojasta toiseen siirrettävät välineet.
7. Älä pakota eläinvälittäjiä ja eläinten noutajia menemään eläinsuojan ovea pidemmälle.
8. Varaa käsien pesumahdollisuus.
9. Osta vain terve eläin terveestä karjasta.
10. Varusta eläinsuoja sairaskarsinalla, joka voi toimia myös poikimiskarsinana.
11. Varmista ettet tuo ulkomaanmatkalta tauteja karjaasi.
1. Varaa eläinsuojassa käyvälle vieraalle kenkäsuojat tai kenkien desinfiointimahdollisuus.
2. Varaa kenkien pesumahdollisuus.
3. Hyväksy tarttuvien tautien aikana vain pakottavat vierailut eläinsuojissa. Tiedota tautitilanne.
4. Estä vieraiden liikkuminen ruokintapöydällä.
5. Vierailija: Vältä eläinten koskettelua!
6. Desinfioi eläinsuojasta toiseen siirrettävät välineet.
7. Älä pakota eläinvälittäjiä ja eläinten noutajia menemään eläinsuojan ovea pidemmälle.
8. Varaa käsien pesumahdollisuus.
9. Osta vain terve eläin terveestä karjasta.
10. Varusta eläinsuoja sairaskarsinalla, joka voi toimia myös poikimiskarsinana.
11. Varmista ettet tuo ulkomaanmatkalta tauteja karjaasi.
lauantai 15. joulukuuta 2018
Luukku 15
Vastasyntyneen vasikan elvytys
Jos epäilet vasikan saaneen sikiövettä keuhkoihinsa, nosta vasikkaa takajaloista ja heijaa sitä puolelta toiselle.
Jos vasikka vaikuttaa elottomalta, tunnustele rintakehältä, lyökö vasikan sydän. Sydämenlyöntien puuttuessa elvytys on useimmiten turhaa.
Jos sydän lyö, mutta vasikalla on hengitysvaikeuksia, voit kokeilla seuraavia toimenpiteitä:
*Tekohengitys: Aseta molemmat kädet kyljellään makaavan vasikan rintakehän alaosan kohdalle. Paina rintakehää nopeasti ja voimakkaasti ja päästä tämän jälkeen käsien ote. Toista käsittely 10 sekunnin välein. Pidä silloin tällöin noin 0,5-1 minuutin tauko, jolloin vasikalla on mahdollisuus alkaa itse hengittämään.
*Tekohengitys suusta suuhun menetelmällä: Varmista, ettei vasikan nielussa ole limaa tai sikiövettä. Sulje vasikan suu ja toinen sierain. Puhalla toiseen sieraimeen ilmaa. Aseta huulet tiiviisti vasikan turpaa vasten. Puhalla harkitusti - vasikan keuhkot voivat haljeta!
Puhalla vasikan keuhkot täyteen 10-15 sekunnin välein. Anna keuhkojen sillä välin tyhjentyä.
*Keinutusmenetelmä: Nosta vasikkaa takajaloista, niin että vatsaontelo ja rintakehän alaosa ovat irti maasta. Laske vasikka takaisin maahan ja toista toimenpide n. 10 sekunnin välein.
*Shokkihoito: Vasikka voi alkaa hengittää saatuaan sangollisen kylmää vettä päälleen. HUOM! Käytä kylmää vettä vain lyhyen aikaa. Kuivaa vasikka huolellisesti käsittelyn jälkeen, ettei se kylmety.
Jos epäilet vasikan saaneen sikiövettä keuhkoihinsa, nosta vasikkaa takajaloista ja heijaa sitä puolelta toiselle.
Jos vasikka vaikuttaa elottomalta, tunnustele rintakehältä, lyökö vasikan sydän. Sydämenlyöntien puuttuessa elvytys on useimmiten turhaa.
Jos sydän lyö, mutta vasikalla on hengitysvaikeuksia, voit kokeilla seuraavia toimenpiteitä:
*Tekohengitys: Aseta molemmat kädet kyljellään makaavan vasikan rintakehän alaosan kohdalle. Paina rintakehää nopeasti ja voimakkaasti ja päästä tämän jälkeen käsien ote. Toista käsittely 10 sekunnin välein. Pidä silloin tällöin noin 0,5-1 minuutin tauko, jolloin vasikalla on mahdollisuus alkaa itse hengittämään.
*Tekohengitys suusta suuhun menetelmällä: Varmista, ettei vasikan nielussa ole limaa tai sikiövettä. Sulje vasikan suu ja toinen sierain. Puhalla toiseen sieraimeen ilmaa. Aseta huulet tiiviisti vasikan turpaa vasten. Puhalla harkitusti - vasikan keuhkot voivat haljeta!
Puhalla vasikan keuhkot täyteen 10-15 sekunnin välein. Anna keuhkojen sillä välin tyhjentyä.
*Keinutusmenetelmä: Nosta vasikkaa takajaloista, niin että vatsaontelo ja rintakehän alaosa ovat irti maasta. Laske vasikka takaisin maahan ja toista toimenpide n. 10 sekunnin välein.
*Shokkihoito: Vasikka voi alkaa hengittää saatuaan sangollisen kylmää vettä päälleen. HUOM! Käytä kylmää vettä vain lyhyen aikaa. Kuivaa vasikka huolellisesti käsittelyn jälkeen, ettei se kylmety.
perjantai 14. joulukuuta 2018
Luukku 14
JÄÄTYNYT REHU
Älä anna eläimelle jäistä rehua!
Pötsihäiriöt, huonontunut ruokahalu, altistuminen sairauksille ja maitotuotoksen aleneminen ovat uhkana lehmille jäätyneestä säilörehusta.
torstai 13. joulukuuta 2018
Luukku 13
Vasikoiden pitopaikan suositukset pähkinänkuoressa
- Vasikoita suositellaan pidettäväksi yksittäiskarsinoissa 1-2 viikon ikään asti.
- Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa ellei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä.
-Yksittäiskarsinassa olevalla vasikalla tulee olla mahdollisuus nähdä ja koskettaa lajikumppania.
- Vasikoita ei saa pitää kytkettynä kuin tilapäisesti enintään tunnin ajan.
- Makuupaikaksi suositellaan kiinteää, hyvin kuivitettua ja pehmeää alustaa.
- Kaikilla vasikoilla on lattian oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin.
VASIKKAKASVATTAMOSSA
- Pikkuvasikat suositellaan laitettavaksi n. 10 vasikan ryhmiin.
- Kokoritiläkarsinaa ei suositella alle 4 kk:n ikäisille vasikoille. Vähintään puolet, mieluummin 2/3 karsinasta tulisi olla kiinteäpohjaista ja hyvin kuivitettua makuualustaa.
- Jos yli 4 kk:n ikäisiä vasikoita pidetään kokoritiläkarsinassa, suositellaan makuualueelle pehmustettuja ritilöitä.
EMOLEHMÄKARJASSA
- Vasikalla tulisi olla turvallinen ja hyvin kuivitettu makuupaikka.
LYPSYKARJASSA
- Pikkuvasikat suositellaan laitettavaksi pieniin, 3-6 vasikan ryhmiin. Ryhmiä voidaan yhdistää myöhemmin. Suositellaan, ettei samassa ryhmässä olevien vasikoiden ikäero olisi kovin suuri.
- Kokoritiläkarsinaa ei suositella vasikoille. Vähintään puolet, mutta mieluummin 2/3 karsinasta tulisi olla kiinteäpohjaista ja hyvin kuivitettua makuualustaa.
- Vasikoita suositellaan pidettäväksi yksittäiskarsinoissa 1-2 viikon ikään asti.
- Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa ellei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä.
-Yksittäiskarsinassa olevalla vasikalla tulee olla mahdollisuus nähdä ja koskettaa lajikumppania.
- Vasikoita ei saa pitää kytkettynä kuin tilapäisesti enintään tunnin ajan.
- Makuupaikaksi suositellaan kiinteää, hyvin kuivitettua ja pehmeää alustaa.
- Kaikilla vasikoilla on lattian oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin.
VASIKKAKASVATTAMOSSA
- Pikkuvasikat suositellaan laitettavaksi n. 10 vasikan ryhmiin.
- Kokoritiläkarsinaa ei suositella alle 4 kk:n ikäisille vasikoille. Vähintään puolet, mieluummin 2/3 karsinasta tulisi olla kiinteäpohjaista ja hyvin kuivitettua makuualustaa.
- Jos yli 4 kk:n ikäisiä vasikoita pidetään kokoritiläkarsinassa, suositellaan makuualueelle pehmustettuja ritilöitä.
EMOLEHMÄKARJASSA
- Vasikalla tulisi olla turvallinen ja hyvin kuivitettu makuupaikka.
LYPSYKARJASSA
- Pikkuvasikat suositellaan laitettavaksi pieniin, 3-6 vasikan ryhmiin. Ryhmiä voidaan yhdistää myöhemmin. Suositellaan, ettei samassa ryhmässä olevien vasikoiden ikäero olisi kovin suuri.
- Kokoritiläkarsinaa ei suositella vasikoille. Vähintään puolet, mutta mieluummin 2/3 karsinasta tulisi olla kiinteäpohjaista ja hyvin kuivitettua makuualustaa.
keskiviikko 12. joulukuuta 2018
Luukku 12
Naudan ruumiinosia
1. Otsa, 2. Poski, 3. Nenävarsi, 4. Turpa, 5. Leuka, 6. Kaula, 7. Kurkku, 8. Helluvainen, 9. Säkä, 10. Lapa, 11. Kyynärnivel, 12. Polvi, 13. Etukoipi, 14. Vuohinen, 15. Sorkka, 16. Selkä, 17. Lantio, 18. Nälkäkuoppa, 19. Kylkiluut, 20. Kuve, 21. Maitosuoni, 22. Napa, 23. Utare, 24. Ristiselkä, 25. Lonkkaluu, 26. Lantionivel, 27. Reisi, 28. Polvi, 29. Akillesjänne, 30. Kinner, 31. Takakoipi.
tiistai 11. joulukuuta 2018
Luukku 11
Sinikielitauti ja suu- ja sorkkatauti naudoilla
Oireet:
-sierainvuoto
-turvotus pään ja kaulan alueella, erityisesti silmien ja turvan ympärillä
-punoittavat ja vuotavat silmät
-haavaumat suussa
-kuolaaminen, maiskuttelu ja hampaiden narskuttelu
-turvotus ja punoitus vetimissä ja häpyalueella
-ontuminen ja sorkkarajan turvotus
-kuume ja huonokuntoisuus
-rakkulat sorkkaväleissä, suussa, kielessä tai utareessa.
Ota välittömästi yhteys eläinlääkäriin oireiden ilmetessä.
Oireet:
-sierainvuoto
-turvotus pään ja kaulan alueella, erityisesti silmien ja turvan ympärillä
-punoittavat ja vuotavat silmät
-haavaumat suussa
-kuolaaminen, maiskuttelu ja hampaiden narskuttelu
-turvotus ja punoitus vetimissä ja häpyalueella
-ontuminen ja sorkkarajan turvotus
-kuume ja huonokuntoisuus
-rakkulat sorkkaväleissä, suussa, kielessä tai utareessa.
Ota välittömästi yhteys eläinlääkäriin oireiden ilmetessä.
maanantai 10. joulukuuta 2018
Luukku 10
Suomessa kasvatettavat lihanautarodut:
- Hereford
- Limousin
- Blonde D'Aquitaine
- Aberdeen Angus
- Charolais
- Simmental
- Highland Cattle
- Piemontese
- Dexter
- Galloway
- Hereford
- Limousin
- Blonde D'Aquitaine
- Aberdeen Angus
- Charolais
- Simmental
- Highland Cattle
- Piemontese
- Dexter
- Galloway
sunnuntai 9. joulukuuta 2018
Luukku 9
Suomessa viljellään pääasiassa neljää viljalajia eläinten(-kin) ruuaksi:
vehnää, kauraa, ohraa ja ruista.
Lisäksi eläimille kasvatetaan raiheinää, heinää, rypsiä, rapsia, härkäpapua ja maissia.
vehnää, kauraa, ohraa ja ruista.
Lisäksi eläimille kasvatetaan raiheinää, heinää, rypsiä, rapsia, härkäpapua ja maissia.
lauantai 8. joulukuuta 2018
Luukku 8
NAUDAN SIKIÖN KEHITYS
1-30 vrk: ensimmäisen kuukauden loppupuolella kaikki elimet ovat jo muodostuneet.
30-60 vrk: Utareet alkavat kehittyä ja neljä rauhasosaa ovat näkyvissä. Rintalasta, joka kuukauden alussa vielä on keskeltä auki, sulkeutuu 8. viikolla.
60-90 vrk: Neljä mahaa erottuu selvästi, samoin kivespussi.
90-120 vrk: Putkiluunvarret ja pään luut ovat luutuneet. Ruumiin ihopeite on vielä karvaton.
120-150 vrk: 18. viikolla näyttäytyvät ensimmäiset tuntokarvat huulissa ja poskissa. Yläluomien yläpuolella näkyy rivissä karvoja, jotka muistuttavat ihmisen kulmakarvoja. Kivekset laskeutuvat alas kivespusseihin.
150-180 vrk: koko ruumiin pinta on vielä paljas. Ainoastaan kuonon ja silmien ympärillä on karvoja.
180-210 vrk: Kuukauden lopulla alkaa karvoja näkyä myös sorkkien kehässä, hännänpäässä ja sillä paikalla, mistä sarvet kasvavat.
210-240 vrk: Karvoja ilmestyy korvalehtien reunoihin ja kuukauden lopulla myös selkään.
240-270 vrk: tämän kuukauden aikana tulee koko ruumiin pinta karvan peittoon selästä alkaen.
270- 300 vrk: tämän kuukauden alkupuoliskolla sikiö on valmiiksi kehittynyt. Karvat ovat normaalipituisina levinneet yli koko ruumiin pinnan.
1-30 vrk: ensimmäisen kuukauden loppupuolella kaikki elimet ovat jo muodostuneet.
30-60 vrk: Utareet alkavat kehittyä ja neljä rauhasosaa ovat näkyvissä. Rintalasta, joka kuukauden alussa vielä on keskeltä auki, sulkeutuu 8. viikolla.
60-90 vrk: Neljä mahaa erottuu selvästi, samoin kivespussi.
90-120 vrk: Putkiluunvarret ja pään luut ovat luutuneet. Ruumiin ihopeite on vielä karvaton.
120-150 vrk: 18. viikolla näyttäytyvät ensimmäiset tuntokarvat huulissa ja poskissa. Yläluomien yläpuolella näkyy rivissä karvoja, jotka muistuttavat ihmisen kulmakarvoja. Kivekset laskeutuvat alas kivespusseihin.
150-180 vrk: koko ruumiin pinta on vielä paljas. Ainoastaan kuonon ja silmien ympärillä on karvoja.
180-210 vrk: Kuukauden lopulla alkaa karvoja näkyä myös sorkkien kehässä, hännänpäässä ja sillä paikalla, mistä sarvet kasvavat.
210-240 vrk: Karvoja ilmestyy korvalehtien reunoihin ja kuukauden lopulla myös selkään.
240-270 vrk: tämän kuukauden aikana tulee koko ruumiin pinta karvan peittoon selästä alkaen.
270- 300 vrk: tämän kuukauden alkupuoliskolla sikiö on valmiiksi kehittynyt. Karvat ovat normaalipituisina levinneet yli koko ruumiin pinnan.
perjantai 7. joulukuuta 2018
Heippa Rodney!
Eilen lähti meidän navetan ainoa sonni viimeiselle matkalleen. Se ei olisi millään halunnut lähteä. Oli kuin juurtunut lattiaan. Se ei yhtään riehunut, seisoi vain kuin itse tyyneys kolmen miehen ähistessä ympärillä 😋
Rodney oli melkein loppuun asti nätisti. Vain muutamaa päivää ennen lähtöään se aiheutti navettaan melkein tulvan. Se oli saanut revittyä vesikupista letkun irti. Lietekuilut oli jo ihan piripinnassa, kun mentiin ilta-askareille. Poika oli ilmeisesti halunnu mua "auttaa" siivoamisessa, kun näki mun päivänavetalla pesevän uuden puolen seiniä 😉
Rodneyn mukana lähti 4 hiehoa; Omar, Optimaalinen, Otava ja Tällipaju.
Pian pitäisi tulla uusia tilalle.
Rodney oli melkein loppuun asti nätisti. Vain muutamaa päivää ennen lähtöään se aiheutti navettaan melkein tulvan. Se oli saanut revittyä vesikupista letkun irti. Lietekuilut oli jo ihan piripinnassa, kun mentiin ilta-askareille. Poika oli ilmeisesti halunnu mua "auttaa" siivoamisessa, kun näki mun päivänavetalla pesevän uuden puolen seiniä 😉
Rodneyn mukana lähti 4 hiehoa; Omar, Optimaalinen, Otava ja Tällipaju.
Pian pitäisi tulla uusia tilalle.
Luukku 7
Eläinten normaali keskilämpö, sydämentykytys ja hengitys:
Hevonen 37,5 - 38,2 28-40 krt/min 8-16 krt/min
Nauta 38,5, -39,5 45-70 krt/min 12-25 krt/min
Lammas 38,3 - 40,0 70-80 krt/min 12-25 krt/min
Sika 38,2 - 40,5 60-80 krt/min 10-20 krt/min
Koira 38,2 - 38,7 80-120 krt/min 15-30 krt/min
Kissa 37,8 - 38,1 100-120 krt/min 16-32 krt/min
Lintu 40,5 - 41,6 150-400 krt/min 12-28 krt/min
Hevonen 37,5 - 38,2 28-40 krt/min 8-16 krt/min
Nauta 38,5, -39,5 45-70 krt/min 12-25 krt/min
Lammas 38,3 - 40,0 70-80 krt/min 12-25 krt/min
Sika 38,2 - 40,5 60-80 krt/min 10-20 krt/min
Koira 38,2 - 38,7 80-120 krt/min 15-30 krt/min
Kissa 37,8 - 38,1 100-120 krt/min 16-32 krt/min
Lintu 40,5 - 41,6 150-400 krt/min 12-28 krt/min
torstai 6. joulukuuta 2018
Luukku 6
Tiesitkö, että....
Naudalla on 32 hammasta. 8 etuhammasta alhaalla ja yhteensä 24 poskihammasta. Naudalla ei ole edessä ylhäällä hampaita, vaan kova ientyyny.
Naudalla on 32 hammasta. 8 etuhammasta alhaalla ja yhteensä 24 poskihammasta. Naudalla ei ole edessä ylhäällä hampaita, vaan kova ientyyny.
keskiviikko 5. joulukuuta 2018
Luukku 5
Maailman suurimmat maatilat ovat:
Anna Creekin tila, Australia.
Peltoa 2,4 miljoonaa hehtaaria ja karjaa 185 000 lihanautaa.
John Malonen tila, Usa.
930 000 hehtaaria.
Al Safi Dairy, Saudi-Arabia.
Lypsäviä 37 000 holstein-friisiläistä, 700 000 litraa maitoa/pvä. 1400 työntekijää.
El Tejar, Brasilia.
1,1 miljoonaa hehtaaria.
Anna Creekin tila, Australia.
Peltoa 2,4 miljoonaa hehtaaria ja karjaa 185 000 lihanautaa.
John Malonen tila, Usa.
930 000 hehtaaria.
Al Safi Dairy, Saudi-Arabia.
Lypsäviä 37 000 holstein-friisiläistä, 700 000 litraa maitoa/pvä. 1400 työntekijää.
El Tejar, Brasilia.
1,1 miljoonaa hehtaaria.
tiistai 4. joulukuuta 2018
Luukku 4
Kuun vaikutus karjatalouteen.
Ensimmäisen laiduntamispäivän pitäisi olla joko maanantai, keskiviikko, perjantai tai lauantai. Karjaa ei pitäisi koskaan päästää tiistaina tai torstaina ensi kertaa laitumelle.
Nämä kaksi päivää eivät myöskään sovi karjan siirtämiseen paikasta toiseen tai kotiin tuomiseen oston jälkeen. Lehmien maidontuotanto voi vähentyä eikä ne tule helposti tiineeksi.
Kun lasku tehdään ratatasossaan laskevan kuun aikana ja mielellään vaaka-päivänä, eläimet jäävät mielellään laitumelle eivätkä pyri kotiin ennenkö ovat kylläisiä.
Leijona- ja rapu-päiviä tulee välttää. Leijona-päivät villiinnyttävät karjan ja sitä on myöhemmin vaikea saada kokoon. Rapu-päivinä karja tulee aina uudelleen oven taa.
Jos lehmät tulevat tiineiksi uudenvuoden tienoilla, vasikat syntyvät lokakuussa ja eläinlääkäri on tarpeeton.
lähde: kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsätaloudessa.
Ensimmäisen laiduntamispäivän pitäisi olla joko maanantai, keskiviikko, perjantai tai lauantai. Karjaa ei pitäisi koskaan päästää tiistaina tai torstaina ensi kertaa laitumelle.
Nämä kaksi päivää eivät myöskään sovi karjan siirtämiseen paikasta toiseen tai kotiin tuomiseen oston jälkeen. Lehmien maidontuotanto voi vähentyä eikä ne tule helposti tiineeksi.
Kun lasku tehdään ratatasossaan laskevan kuun aikana ja mielellään vaaka-päivänä, eläimet jäävät mielellään laitumelle eivätkä pyri kotiin ennenkö ovat kylläisiä.
Leijona- ja rapu-päiviä tulee välttää. Leijona-päivät villiinnyttävät karjan ja sitä on myöhemmin vaikea saada kokoon. Rapu-päivinä karja tulee aina uudelleen oven taa.
Jos lehmät tulevat tiineiksi uudenvuoden tienoilla, vasikat syntyvät lokakuussa ja eläinlääkäri on tarpeeton.
lähde: kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsätaloudessa.
maanantai 3. joulukuuta 2018
Luukku 3
Alkuhärkä on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin, josta nykyisen naudan oletetaan periytyvän.
Alkuhärän säkäkorkeus oli liki 2 metriä, sillä oli pitkät ja vahvat sarvet. Alkuhärän karva oli lyhyt ja musta ja sillä oli hyvin pitkä häntä.
Viimeinen yksilö kuoli 1627.
lähde: wikipedia
Alkuhärän säkäkorkeus oli liki 2 metriä, sillä oli pitkät ja vahvat sarvet. Alkuhärän karva oli lyhyt ja musta ja sillä oli hyvin pitkä häntä.
Viimeinen yksilö kuoli 1627.
lähde: wikipedia
sunnuntai 2. joulukuuta 2018
Luukku 2
Nauta tarvitsee monenlaisia kivennäisiä. Kalsiumia, fosforia, magnesiumia, natriumia, rikkiä, kuparia, sinkkiä, mangaania, jodia, kobolttia, seleeniä, rautaa...
Puutosoireet on monenlaiset.
Esimerkiksi kalsiumin puute aiheuttaa alentunutta maidontuotantoa, hidastunutta kasvua, heikentynyttä ruokahalua, luustohäiriöitä ja poikimahalvausta.
Kuparin puute aiheuttaa alentunutta maidontuotantoa, hidastunutta kasvua, hedelmällisyyshäiriöitä, luustohäiriöitä, vaurioita ihoon ja karvaan sekä heikentynyttä vastustuskykyä.
Puutosoireet on monenlaiset.
Esimerkiksi kalsiumin puute aiheuttaa alentunutta maidontuotantoa, hidastunutta kasvua, heikentynyttä ruokahalua, luustohäiriöitä ja poikimahalvausta.
Kuparin puute aiheuttaa alentunutta maidontuotantoa, hidastunutta kasvua, hedelmällisyyshäiriöitä, luustohäiriöitä, vaurioita ihoon ja karvaan sekä heikentynyttä vastustuskykyä.
lauantai 1. joulukuuta 2018
Luukku 1
Farmifakta-joulukalenterin ensimmäinen luukku paljastaa tietoa Suomen alkuperäisroduista.
Naudat:Itäsuomenkarja (isk), Länsisuomenkarja (lsk) ja Pohjoissuomenkarja (psk).
Suomenhevonen
Suomenvuohi
Lampaat: Kainuun harmas, Suomenlammas ja Ahvenanmaan lammas
Koirat: Suomenajokoira, Suomenpystykorva, Karjalankarhukoira, Suomenlapinkoira ja Lapinporokoira.
Maatiaiskana (12 eri kantaa)
Pohjoismainen tumma mehiläinen ja
Poro.
Naudat:Itäsuomenkarja (isk), Länsisuomenkarja (lsk) ja Pohjoissuomenkarja (psk).
Suomenhevonen
Suomenvuohi
Lampaat: Kainuun harmas, Suomenlammas ja Ahvenanmaan lammas
Koirat: Suomenajokoira, Suomenpystykorva, Karjalankarhukoira, Suomenlapinkoira ja Lapinporokoira.
Maatiaiskana (12 eri kantaa)
Pohjoismainen tumma mehiläinen ja
Poro.
torstai 22. marraskuuta 2018
Esittelyä kaipaavat
Jestas, huomasin juuri etten ole edes esitellyt meidän uusimpia tyttöjä, vaikka ne on ollu meillä jo yli 2 viikkoa. Oon suunnitellu tätä niin monta kertaa, että aloin ilmeisesti jo kuvitella niiden esittelyjen olevan täälä 😃
Sain eilen hyvän kuvan toisesta vasikasta, kun se meni Otavan jauhokaukalolta etsimään makupaloja 😊
Molemmat vasikat on rodultaan blondeja ja kun nämä meille tuli, ajattelin heti harmaan nähtyäni, että jahas, taas yksi arkajalka lisää, mutta mitä vielä! Tämähän on ihan taskuun laitettava ❤ Välillä on ollut ihan epätodellista, miten se seuraa perässä ja tulee nykimään paidanhelmaa irti ollessaan, kun on oppinut, että mitä harmaampi, sen arempi. Ruskea blondi ei sekään ole mikään seinille hyppijä, mutta ei niin seurallinen kuin harmaa.
Tässä vielä kuvat.
Sain eilen hyvän kuvan toisesta vasikasta, kun se meni Otavan jauhokaukalolta etsimään makupaloja 😊
Molemmat vasikat on rodultaan blondeja ja kun nämä meille tuli, ajattelin heti harmaan nähtyäni, että jahas, taas yksi arkajalka lisää, mutta mitä vielä! Tämähän on ihan taskuun laitettava ❤ Välillä on ollut ihan epätodellista, miten se seuraa perässä ja tulee nykimään paidanhelmaa irti ollessaan, kun on oppinut, että mitä harmaampi, sen arempi. Ruskea blondi ei sekään ole mikään seinille hyppijä, mutta ei niin seurallinen kuin harmaa.
Tässä vielä kuvat.
 |
| Hallava Otavan huomassa |
 |
| Väkä |
torstai 1. marraskuuta 2018
Uhan alaisia
Tänään oli niin mahtava keli, että oli pakko laittaa lehmät ulos.
Oli täysin tyyntä, aurinko paistoi ja lämpömittari näytti +8.
Silläkin uhalla, että tässä pyörii nyt monen suden lauma, mutta lehmien laidun on tuvan ikkunan takana, niin ikkunasta oli hyvä käydä välillä kurkkaamassa, että kaikki on ok. Olin tosin pihallakin puoli päivää siivoamassa ja haravoimassa.
Valkyria, Pököö ja Maisakin oli ulkona, mutta vain päivänavetan ajan. Niiden aitaus kun on navetan takana, jonne ei ole suoraa näköyhteyttä, ei tehnyt mieli jättää niitä sinne ilman valvontaa.
Onneksi täälä toimii hyvin tuo puskaradio, että jos joku näkee suden, niin sen tietää kohta koko kylä. Tietää olla päästämättä koiria metsään ja nautoja pellolle. Mennään nyt sitten susien ehdoilla, kun ei muuta voi.
Oli täysin tyyntä, aurinko paistoi ja lämpömittari näytti +8.
Silläkin uhalla, että tässä pyörii nyt monen suden lauma, mutta lehmien laidun on tuvan ikkunan takana, niin ikkunasta oli hyvä käydä välillä kurkkaamassa, että kaikki on ok. Olin tosin pihallakin puoli päivää siivoamassa ja haravoimassa.
Valkyria, Pököö ja Maisakin oli ulkona, mutta vain päivänavetan ajan. Niiden aitaus kun on navetan takana, jonne ei ole suoraa näköyhteyttä, ei tehnyt mieli jättää niitä sinne ilman valvontaa.
Onneksi täälä toimii hyvin tuo puskaradio, että jos joku näkee suden, niin sen tietää kohta koko kylä. Tietää olla päästämättä koiria metsään ja nautoja pellolle. Mennään nyt sitten susien ehdoilla, kun ei muuta voi.
torstai 25. lokakuuta 2018
Paperien pyörittelyä
Nyt on saatu vuosilomahakemus tehtyä ja huomenna se pitää kiikuttaa lomatoimistoon. Lomapäivien varaaminen koko ensi vuodeksi on aina yhtä syvältä.
Turha on sitten sukulaisten mutista, jollei päästäkään juhliin, kun ei ole lomittajaa sattumoisin juuri sillä hetkellä. Mahdoton tietää etukäteen kuka milloinkin pippaloitaan pitää.
Periaatteessa lomapäiviä voi vielä muuttaa ensi vuonna, mutta ei käytännössä.
Aloin miettiä sitä, kun lomatoimistosta ilmoitettiin silloin loppukesästä, että me ollaan pyydetty yksi sunnuntai tai muu pyhäpäivä liikaa ja kävin tämän vuoden lomat vielä kalenterin kanssa läpi.
Kolme sunnuntaita tai muuta pyhäpäivää saa vuodessa olla, eikä siinä ollut kuin kaksi sunnuntaita. Lasketaanko nykyään puolustusvoimain lippujuhlan päivä samanlaiseksi pyhäksi kuin esim. juhannuspäivä tai vappu? Ehkä se meidän ammatissa lasketaan.
No, tätä asiaa selvitellään vielä huomenna lomatoimistossa.
Nyt menen tekemään hiehoille kuntoluokitusta.
Turha on sitten sukulaisten mutista, jollei päästäkään juhliin, kun ei ole lomittajaa sattumoisin juuri sillä hetkellä. Mahdoton tietää etukäteen kuka milloinkin pippaloitaan pitää.
Periaatteessa lomapäiviä voi vielä muuttaa ensi vuonna, mutta ei käytännössä.
Aloin miettiä sitä, kun lomatoimistosta ilmoitettiin silloin loppukesästä, että me ollaan pyydetty yksi sunnuntai tai muu pyhäpäivä liikaa ja kävin tämän vuoden lomat vielä kalenterin kanssa läpi.
Kolme sunnuntaita tai muuta pyhäpäivää saa vuodessa olla, eikä siinä ollut kuin kaksi sunnuntaita. Lasketaanko nykyään puolustusvoimain lippujuhlan päivä samanlaiseksi pyhäksi kuin esim. juhannuspäivä tai vappu? Ehkä se meidän ammatissa lasketaan.
No, tätä asiaa selvitellään vielä huomenna lomatoimistossa.
Nyt menen tekemään hiehoille kuntoluokitusta.
tiistai 23. lokakuuta 2018
Tuli hieman sanomista
Kolme viikkoa kului Impin siemennyksestä ja taas kiima...
Sattui sama siementäjä kuin viimeksi. Olin taas tehnyt tapani mukaan listan sopivista sonneista, jotka siis löytyy käyttölistalta, mutta ei ollut ainuttakaan tällä semmarilla. Hetki siinä pähkylöitiin muuta sopivaa sonnia ja päädyin Mäki-Sipilän Launoon. Valkyria on samasta sonnista. Kun siementäjä näki lehmän, hän sanoi: "Onkos tämä se vanha rouva?" Sanoin olevan. Sanoin myös, että pitäisi jo alkaa tulostakin tulemaan vaihteeksi.
Siementäjällä hymy hyytyi ja siemennystyyli oli ihan erilainen kuin koskaan ennen.
Ennen tuo siementäjä on tehnyt työnsä kovin puolihuolimattoman oloisesti, kovalla kiireellä ja hössötyksellä. Nyt koko siemennystapahtuma oli rauhallinen, melkein kuin hidastetussa filmissä. Toivottavasti "pieni huomautukseni" oli sen arvoinen ja saataisiin jäädä odottamaan vasua.
Sunnuntaina otettiin herefordit navettaan eli nyt on kaikki eläimet katon alla.
Se operaatio oli helppo kuin nakkikiskalla käynti. Riimut vain päähän ja navettaan ❤ Kertaakaan ei tarvinnut ääntä korottaa eikä kirota 😊 Eikä oo senkään jälkeen ollu ongelmia. Tytöt tuntuu viihtyvän hyvin navetassa, kun on kuivaa, lämmintä ja ruokaa tulee eteen sen mitä jaksaa syödä.
Lizziestä piti vielä kirjoittamani, että olen kuljetellut sitäkin narussa pihalla, eikä se tee enää yhtään kiusaa. Pienenä se teki sitä, että se alkoi peruuttaa vauhdilla ja kun naru loppui se alkoi vääntää vastaan, että "En varmasti seuraa, mä meen takaperin vaikka naapurikylään asti". Nyt ei sitä Lizzietä tunnu olevan enää olemassakaan. Se seurasi mua kuin koira, yhtä hienosti ulos ja takaisin navettaan. Uskon vakaasti, että sen näköaisti on parantunut ja se sen takia osaa kulkea normaalisti. Navetassakin kun se on vapaana, se ei törmäile koskaan mihinkään vaikka se menisi 100 lasissa.
Sattui sama siementäjä kuin viimeksi. Olin taas tehnyt tapani mukaan listan sopivista sonneista, jotka siis löytyy käyttölistalta, mutta ei ollut ainuttakaan tällä semmarilla. Hetki siinä pähkylöitiin muuta sopivaa sonnia ja päädyin Mäki-Sipilän Launoon. Valkyria on samasta sonnista. Kun siementäjä näki lehmän, hän sanoi: "Onkos tämä se vanha rouva?" Sanoin olevan. Sanoin myös, että pitäisi jo alkaa tulostakin tulemaan vaihteeksi.
Siementäjällä hymy hyytyi ja siemennystyyli oli ihan erilainen kuin koskaan ennen.
Ennen tuo siementäjä on tehnyt työnsä kovin puolihuolimattoman oloisesti, kovalla kiireellä ja hössötyksellä. Nyt koko siemennystapahtuma oli rauhallinen, melkein kuin hidastetussa filmissä. Toivottavasti "pieni huomautukseni" oli sen arvoinen ja saataisiin jäädä odottamaan vasua.
Sunnuntaina otettiin herefordit navettaan eli nyt on kaikki eläimet katon alla.
Se operaatio oli helppo kuin nakkikiskalla käynti. Riimut vain päähän ja navettaan ❤ Kertaakaan ei tarvinnut ääntä korottaa eikä kirota 😊 Eikä oo senkään jälkeen ollu ongelmia. Tytöt tuntuu viihtyvän hyvin navetassa, kun on kuivaa, lämmintä ja ruokaa tulee eteen sen mitä jaksaa syödä.
Lizziestä piti vielä kirjoittamani, että olen kuljetellut sitäkin narussa pihalla, eikä se tee enää yhtään kiusaa. Pienenä se teki sitä, että se alkoi peruuttaa vauhdilla ja kun naru loppui se alkoi vääntää vastaan, että "En varmasti seuraa, mä meen takaperin vaikka naapurikylään asti". Nyt ei sitä Lizzietä tunnu olevan enää olemassakaan. Se seurasi mua kuin koira, yhtä hienosti ulos ja takaisin navettaan. Uskon vakaasti, että sen näköaisti on parantunut ja se sen takia osaa kulkea normaalisti. Navetassakin kun se on vapaana, se ei törmäile koskaan mihinkään vaikka se menisi 100 lasissa.
 |
| M.P. LIZZIE |
sunnuntai 30. syyskuuta 2018
Työ tekijäänsä opettaa
Tuo meidän vanha lehmä pisti meidät kinkkisen tilanteen eteen, kun se ei tehnytkään vasikkaa keväällä niin kuin luultiin. Toukokuussa piti tulla vasikka, mutta sitä ei koskaan tullut. Kesä meni kokonaan ilman kiimoja ja kävi useasti jo mielessä, että poisko tuo nyt pitää laittaa, kun ei ole ylimääräistä ruokaakaan talveksi? Nyt kun alkoi syksyttää, se alkoi valuttamaan maitoa. Ajattelin, että paras nyt sitten lypsää sitä, kun ei siitä ainakaan tuu mitään, että parsi alkaa lillumaan maidosta, kun Valkyriakin on laitettu sen viereen. Aloin viikko sitten lypsää sitä iltaisin. Jokunen litra sieltä tulee joka päivä, niin kuin köyhän miehen lehmästä eli kutusta 😃 Ja on ihan puhdasta, hyvän näköistä maitoa. Ajattelin ja sanoin siitä ääneenkin, että jos se vaikka tulisi kiimaankin kaupan päälle, nyt kun se on taas "oikea" lehmä.
Tänään, kun hain lehmiä illalla pellolta, Natasha hyppäsi Impin selkään!!! Ei mennyt kuin viikko ja pam! 💥 Se tuli kiimaan! Jipii, jipii, jipii!
Huomenna soitto siementäjälle ja sitten kädet kyynärpäitä myöten ristiin 💗
Aina oppii jotain uutta, vaikka sitten vain vaiston varassa.
Kävin ottamassa äsken vielä kuvankin todisteeksi 😁
Tänään, kun hain lehmiä illalla pellolta, Natasha hyppäsi Impin selkään!!! Ei mennyt kuin viikko ja pam! 💥 Se tuli kiimaan! Jipii, jipii, jipii!
Huomenna soitto siementäjälle ja sitten kädet kyynärpäitä myöten ristiin 💗
Aina oppii jotain uutta, vaikka sitten vain vaiston varassa.
Kävin ottamassa äsken vielä kuvankin todisteeksi 😁
tiistai 25. syyskuuta 2018
Synttäreitä
Tein eilen uusia laminoituja nimikylttejä hiehoille ja huomasin siinä samalla, että McGarmiwa, Onneton ja Matami Huiski täyttää tänään vuoden. OMG täytti vuoden eilen. Tytöt sai hieman extra-apetta "lahjaksi". Kukaan ei niistä välitä suuremmin omenoista, niin niillä niitä on turha lahjoa.
Pandalla on synttärit perjantaina.
Nyt on ensimmäinen hallayö takana ja se taas muistuttaa inhottavalla tavalla lähestyvästä talvesta, pimeydestä, jäätyneistä näpeistä, liukkaista / kuraisista keleistä, laidunkauden lopusta ja muusta vastenmielisestä. Mutta näillä mennään.
Pandalla on synttärit perjantaina.
Nyt on ensimmäinen hallayö takana ja se taas muistuttaa inhottavalla tavalla lähestyvästä talvesta, pimeydestä, jäätyneistä näpeistä, liukkaista / kuraisista keleistä, laidunkauden lopusta ja muusta vastenmielisestä. Mutta näillä mennään.
sunnuntai 9. syyskuuta 2018
Viimeinkin!
Perjantaina ajoi välitysauto pihaan. Se toi meille yhden ternivasikan ja kaksi teinivasikkaa.
Kun kuski avasi oven, sieltä kurkisti kolme valkopäätä 😍
Isäntä sanoi, että taitaa kaikki olla herefordeja, mutta mä sanoin, että sielä on kuule nyt ne mun kauan odottamani simmentalit, kun ne on noin vaaleanruskeita. Ja niinhän ne oli! Kolme vuotta niitä sai odottaa.
Aivan ihania kavereita, eikä edes kovin arkoja 😊 Siitä on hyvä alkaa niiden kanssa yhteistyö.
Pilli ja Pulla ovat simmentaleja ja Mimer on hereford.
Kun kuski avasi oven, sieltä kurkisti kolme valkopäätä 😍
Isäntä sanoi, että taitaa kaikki olla herefordeja, mutta mä sanoin, että sielä on kuule nyt ne mun kauan odottamani simmentalit, kun ne on noin vaaleanruskeita. Ja niinhän ne oli! Kolme vuotta niitä sai odottaa.
Aivan ihania kavereita, eikä edes kovin arkoja 😊 Siitä on hyvä alkaa niiden kanssa yhteistyö.
Pilli ja Pulla ovat simmentaleja ja Mimer on hereford.
 |
| PILLI |
 |
| PULLA |
 |
| MIMER |
maanantai 27. elokuuta 2018
Epäonnea
Meille tuli torstaina kolme uutta vasikkaa. Kaksi isompaa ay-vasikkaa, Pilvi ja Pieni sekä ternivasikka Pötikkä.
Näin heti ovella, että "Jaahas, tämä pikkuneiti ei oo ok". Pötikkä laittoi heti makuulle omassa karsinassaan, Pilvi ja Pieni alkoi syödä omassaan.
Olin jo laittanut ternivasikkaa varten maidon lämpiämään ja hain sen, mutta sepä ei maistunut Pötikälle. No ei siinä ollu mitään ihmeellistä. Ajattelin sen saaneen ennen lähtöä kotonaan ruokaa, niin ettei se jaksa syödä.
Iltanavetalla sama juttu. Ruoka ei kelvannut eikä se enää noussut ylöskään tavallisella. Vaikka vasikka olisi miten kesy, ei ole normaalia, ettei se nouse ylös kun joku tulee karsinan laidalle. Ei se välittänyt edes oven avauksesta. Isännän kans mietittiin, että sillä voi olla virtsaumpi, että on saanut välitysautossa kylmää sen verran.
Nostettiin vasikka ylös, hierottiin vatsaa. Kun mitään ei tapahtunut, laitoin Pötikälle riimun ja vietiin se ulos. Laitettiin se seisomaan 10 senttiä korkean lavan päälle, niin että vain etujalat oli siinä lavan päällä. Sitten tuli vaahtokakka. Se ei kuitenkaan helpottanut vasikan oloa. Se kulki tosi haluttomasti, Joka askeleella sitä työntää eteenpäin. Vietiin takaisin karsinaan ja annettiin muutama hörppy maitoa tutista. Sekin oli työn ja tuskan takana.
Sama meno jatkui yö- ja aamunavetalla. Perjantaina menimme eläinlääkärin puheille. Vasikkaa näkemättä hän teki diagnoosin; ripulivaivoja. Ell antoi ripulilääkettä. Sitäkään vasikka ei tietenkään ilman pakkoa juonut. Taas käytiin ulkona Pötikän kanssa. Nytkin tuli vaahtokakka ja pissaliru. Mutta aamupäivän aikana vasikan kunto meni niin huonoksi, että oli otettava yhteys välittäjään joka neuvoi tilaamaan paikalle eläinlääkärin ja tarvitessa lopettamaan vasikan.
Eläinlääkäri tuli vasta illalla. Vasta nähtyään vasikan ja kuunneltuaan keuhkoja, hän teki uuden diagnoosin: keuhko- ja napatulehdus. Pötikkä sai monenlaista lääkettä. Mikään ei kuitenkaan muuttunut parempaan suuntaan.
Lauantaiaamuna, kun oli isännän aamuvuoro, Pötikkä oli kuollut yhtäkkiä hänen syliinsä kesken juoton.
Todella sääli, että tässä kävi näin. Pötikkä oli tosi hieno vasikka, siitä olisi varmasti kasvanut hieno hieho, jos asiat olisi mennyt toisin.
Näin heti ovella, että "Jaahas, tämä pikkuneiti ei oo ok". Pötikkä laittoi heti makuulle omassa karsinassaan, Pilvi ja Pieni alkoi syödä omassaan.
Olin jo laittanut ternivasikkaa varten maidon lämpiämään ja hain sen, mutta sepä ei maistunut Pötikälle. No ei siinä ollu mitään ihmeellistä. Ajattelin sen saaneen ennen lähtöä kotonaan ruokaa, niin ettei se jaksa syödä.
Iltanavetalla sama juttu. Ruoka ei kelvannut eikä se enää noussut ylöskään tavallisella. Vaikka vasikka olisi miten kesy, ei ole normaalia, ettei se nouse ylös kun joku tulee karsinan laidalle. Ei se välittänyt edes oven avauksesta. Isännän kans mietittiin, että sillä voi olla virtsaumpi, että on saanut välitysautossa kylmää sen verran.
Nostettiin vasikka ylös, hierottiin vatsaa. Kun mitään ei tapahtunut, laitoin Pötikälle riimun ja vietiin se ulos. Laitettiin se seisomaan 10 senttiä korkean lavan päälle, niin että vain etujalat oli siinä lavan päällä. Sitten tuli vaahtokakka. Se ei kuitenkaan helpottanut vasikan oloa. Se kulki tosi haluttomasti, Joka askeleella sitä työntää eteenpäin. Vietiin takaisin karsinaan ja annettiin muutama hörppy maitoa tutista. Sekin oli työn ja tuskan takana.
Sama meno jatkui yö- ja aamunavetalla. Perjantaina menimme eläinlääkärin puheille. Vasikkaa näkemättä hän teki diagnoosin; ripulivaivoja. Ell antoi ripulilääkettä. Sitäkään vasikka ei tietenkään ilman pakkoa juonut. Taas käytiin ulkona Pötikän kanssa. Nytkin tuli vaahtokakka ja pissaliru. Mutta aamupäivän aikana vasikan kunto meni niin huonoksi, että oli otettava yhteys välittäjään joka neuvoi tilaamaan paikalle eläinlääkärin ja tarvitessa lopettamaan vasikan.
Eläinlääkäri tuli vasta illalla. Vasta nähtyään vasikan ja kuunneltuaan keuhkoja, hän teki uuden diagnoosin: keuhko- ja napatulehdus. Pötikkä sai monenlaista lääkettä. Mikään ei kuitenkaan muuttunut parempaan suuntaan.
Lauantaiaamuna, kun oli isännän aamuvuoro, Pötikkä oli kuollut yhtäkkiä hänen syliinsä kesken juoton.
Todella sääli, että tässä kävi näin. Pötikkä oli tosi hieno vasikka, siitä olisi varmasti kasvanut hieno hieho, jos asiat olisi mennyt toisin.
maanantai 20. elokuuta 2018
Opal...
Huomenna on se päivä kun Opal lähtee 😔 Lähtee kyllä 5 muutakin, mutta Opalin kohdalla on tapahtunut se mitä tässä hommassa ei saisi tapahtua. Olen kiintynyt siihen liikaa.
Toivoin jopa välillä, että sen myyjä soittaisi ja pyytäisi ostaa sitä takaisin lypsylehmäksi, mutta eipä niin käynyt. Eikä varsinkaan tässä rehutilanteessa.
Meillä tehtiin toinen rehusato, tavoite oli saada vähintään 60 paalta. Puolet tuli.
Naapuri onneksi tuli hätiin ja saadaan tehdä hänen apilapelloiltaan rehua lisäksi. Tulis nyt edes se toinen 30.
Toivoin jopa välillä, että sen myyjä soittaisi ja pyytäisi ostaa sitä takaisin lypsylehmäksi, mutta eipä niin käynyt. Eikä varsinkaan tässä rehutilanteessa.
Meillä tehtiin toinen rehusato, tavoite oli saada vähintään 60 paalta. Puolet tuli.
Naapuri onneksi tuli hätiin ja saadaan tehdä hänen apilapelloiltaan rehua lisäksi. Tulis nyt edes se toinen 30.
 |
| Opal |
tiistai 14. elokuuta 2018
Te mitää tartte...
Sunnuntaina isäntä sai puinnit loppuun. Ohrasta tuli jopa tyydyttävä sato, mutta kaura jäi kauas tavoitteesta.
Toinen rehusato pitäisi tehdä, kun heinä alkaa jo ruskettua kuivuuden takia, mutta paalarilla on paalauskone rikki. 60 paalta pitäisi saada, mutta se on vaarassa jäädä haaveeksi. Se tietää taas sitä, että esim. Impin jatko meidän navetassa on vaakalaudalla. Yhtäkään ylimääräistä suuta ei ole varaa pitää talven yli, jos ruoka ei riitä 😢
Tänään sain lomatoimistolta tekstiviestin, että joulukuussa on pyydetty sunnuntai lomaa, teillä ei ole enää vapaita sunnuntaita, otatteko sen maksullisena? Heti kiehahti. Vai vielä maksullisena! Eikö tuo akka ole yhtään asioista perillä?
Laitoin vain viestin; "EI oteta maksullisena. Siirretään loma vain alkamaan päivää ennemmin". Isännällä on silloin tasaluku-synttärit, niin olis ollu kiva juhlia niitä ilman, että aamulla pitää itse navettaan.
Tuli viesti: "Valitettavasti lomaa ei voi lopettaa lauantaille. Laitetaanko alkamaan se keskiviikkona?" Silloin meinasi jo luuri lentää seinään.
On se varmaan mukavaa leikkiä pikkuhitleriä ja vain määrätä sieltä norsunluutornista, koska kukakin saa lomansa pitää. On tämä lapsellista.
Kesällä kun oli meidän häät, yksi vieraista kysyi: "Eikö teillä ole lomittajaa?". Sanoin, "ettei näin mitättömän asian takia lomaa saa. Aikataulut ei nyt sattunut osumaan kohdilleen vuosiloman kanssa". Mutta se on tällaista täälä ruohonjuuritasolla.
Toinen rehusato pitäisi tehdä, kun heinä alkaa jo ruskettua kuivuuden takia, mutta paalarilla on paalauskone rikki. 60 paalta pitäisi saada, mutta se on vaarassa jäädä haaveeksi. Se tietää taas sitä, että esim. Impin jatko meidän navetassa on vaakalaudalla. Yhtäkään ylimääräistä suuta ei ole varaa pitää talven yli, jos ruoka ei riitä 😢
Tänään sain lomatoimistolta tekstiviestin, että joulukuussa on pyydetty sunnuntai lomaa, teillä ei ole enää vapaita sunnuntaita, otatteko sen maksullisena? Heti kiehahti. Vai vielä maksullisena! Eikö tuo akka ole yhtään asioista perillä?
Laitoin vain viestin; "EI oteta maksullisena. Siirretään loma vain alkamaan päivää ennemmin". Isännällä on silloin tasaluku-synttärit, niin olis ollu kiva juhlia niitä ilman, että aamulla pitää itse navettaan.
Tuli viesti: "Valitettavasti lomaa ei voi lopettaa lauantaille. Laitetaanko alkamaan se keskiviikkona?" Silloin meinasi jo luuri lentää seinään.
On se varmaan mukavaa leikkiä pikkuhitleriä ja vain määrätä sieltä norsunluutornista, koska kukakin saa lomansa pitää. On tämä lapsellista.
Kesällä kun oli meidän häät, yksi vieraista kysyi: "Eikö teillä ole lomittajaa?". Sanoin, "ettei näin mitättömän asian takia lomaa saa. Aikataulut ei nyt sattunut osumaan kohdilleen vuosiloman kanssa". Mutta se on tällaista täälä ruohonjuuritasolla.
perjantai 3. elokuuta 2018
Sata salamaa iskee tulta
No ei nyt sata, mutta yksi.
Mä en osaa pelätä ukkosta, mutta kunnioitan kyllä luonnon voimia. Viime viikolla oli yhtenä päivänä ukkonen naapuripitäjässä, istuin terassilla kuuntelemassa jylhää jyrinää.
Yhtäkkiä näin silmäkulmastani välähdyksen, käänsin pään ja välähti toisen kerran. Salama iski aitalankaan, missä vieressä on hiehojen ja lehmien juoma-altaat ja heti perään korvia huumaava rätinä. Siinä kohtaa minäkin säikähdin ja vielä kun yksi hiehoista huusi. Ajattelin, että nytkö lähti hieholta henki!? Juoksin takamarkille, mutta kaikki hiehot ja lehmät oli ok. Kai sielä oli vain kans pelästytty ääntä. Mutta mikä tuuri, ettei niistä yksikään ollut juuri silloin juomassa, kun ne näillä helteillä käy vähän väliä ryystämässä.
Juoksin siitä sitten isännän luo, joka oli huoltamassa puimuria. Sanoin, että "Nyt pois täältä, ennenkö se iskee puimuriin". Meidän päällä ei ollut edes pilviä, eli se salama tuli kirjaimellisesti kirkkaalta taivaalta.
Myöhemmin samana päivänä luettiin netistä, että salama oli tappanut 2 lehmää jossain...oliko se Mikkelissä? 😟 Ne muuten usein on kuollut metsikköön nuo salaman tappamat eläimet.
Mutta sitten jotain mukavampaa. Olen käynyt muutaman kerran Lizzien kanssa ulkona. Kamera vaan ei oo ollu mukana, koska se tuskin kestäisi sitä menoa 😁 On siinä tarmoa pienessä paketissa!
Mennä viipottaa aivan päättömänä. Eilen oli niin kuuma, etten jaksanu juosta sen perässä, niin kokeilin päästää sen irti. Menee sitte aitojen läpi jos on mennäkseen, mutta ei mennyt. Pysähtyi aina ennen aitaa. Toki olen sitä(kin) opettanut äänimerkeille, kuten normaalistikin näkevää vasikkaa, mutta sitä en tiedä miten hyvin on oppinut yhdistämään. Huudan STOOOOP! aina kun aita alkaa lähestyä. Muuten kaikki menee sen kanssa mallikkaasti, mutta sen pitää välillä näyttää jääräpäisyyttään peruuttamalla. Ja se sitte peruuttaa vaikka kilometrin jos se sille päälle sattuu. Yleensä se tekee sitä aina silloin kun pitäisi takaisin navettaan mennä.
Eilen alkoi puintikausi. Kaura tuleentui ennen aikojaan kuivuuden takia, eikä sadolla voi tänä vuonna hehkuttaa, tuskin edes mainita. Ohra näyttää paremmalta, mutta ei yhtä hyvältä kuin kunnollisena vuotena. Ainut poitiivinen asia on, ettei sitä tarvitse kauaa kuivata eli tulee säästöä polttoainekuluissa.
Mä en osaa pelätä ukkosta, mutta kunnioitan kyllä luonnon voimia. Viime viikolla oli yhtenä päivänä ukkonen naapuripitäjässä, istuin terassilla kuuntelemassa jylhää jyrinää.
Yhtäkkiä näin silmäkulmastani välähdyksen, käänsin pään ja välähti toisen kerran. Salama iski aitalankaan, missä vieressä on hiehojen ja lehmien juoma-altaat ja heti perään korvia huumaava rätinä. Siinä kohtaa minäkin säikähdin ja vielä kun yksi hiehoista huusi. Ajattelin, että nytkö lähti hieholta henki!? Juoksin takamarkille, mutta kaikki hiehot ja lehmät oli ok. Kai sielä oli vain kans pelästytty ääntä. Mutta mikä tuuri, ettei niistä yksikään ollut juuri silloin juomassa, kun ne näillä helteillä käy vähän väliä ryystämässä.
Juoksin siitä sitten isännän luo, joka oli huoltamassa puimuria. Sanoin, että "Nyt pois täältä, ennenkö se iskee puimuriin". Meidän päällä ei ollut edes pilviä, eli se salama tuli kirjaimellisesti kirkkaalta taivaalta.
Myöhemmin samana päivänä luettiin netistä, että salama oli tappanut 2 lehmää jossain...oliko se Mikkelissä? 😟 Ne muuten usein on kuollut metsikköön nuo salaman tappamat eläimet.
Mutta sitten jotain mukavampaa. Olen käynyt muutaman kerran Lizzien kanssa ulkona. Kamera vaan ei oo ollu mukana, koska se tuskin kestäisi sitä menoa 😁 On siinä tarmoa pienessä paketissa!
Mennä viipottaa aivan päättömänä. Eilen oli niin kuuma, etten jaksanu juosta sen perässä, niin kokeilin päästää sen irti. Menee sitte aitojen läpi jos on mennäkseen, mutta ei mennyt. Pysähtyi aina ennen aitaa. Toki olen sitä(kin) opettanut äänimerkeille, kuten normaalistikin näkevää vasikkaa, mutta sitä en tiedä miten hyvin on oppinut yhdistämään. Huudan STOOOOP! aina kun aita alkaa lähestyä. Muuten kaikki menee sen kanssa mallikkaasti, mutta sen pitää välillä näyttää jääräpäisyyttään peruuttamalla. Ja se sitte peruuttaa vaikka kilometrin jos se sille päälle sattuu. Yleensä se tekee sitä aina silloin kun pitäisi takaisin navettaan mennä.
Eilen alkoi puintikausi. Kaura tuleentui ennen aikojaan kuivuuden takia, eikä sadolla voi tänä vuonna hehkuttaa, tuskin edes mainita. Ohra näyttää paremmalta, mutta ei yhtä hyvältä kuin kunnollisena vuotena. Ainut poitiivinen asia on, ettei sitä tarvitse kauaa kuivata eli tulee säästöä polttoainekuluissa.
keskiviikko 18. heinäkuuta 2018
Hölmöilyjä
Aina ei mee niinku Strömsössä 😕
Eilen illalla Natashaa lypsylle hakiessa, se hyppäsi ensimmäisen vastaan tulevan hiehon selkään navetassa ja sai mokoma lasisen maitoputken hajalle.
Sitä annattelun määrää olis varmaan heikkohermoisempi pelästynyt.
Kyllä mua niin otti pattiin.
Kiimoja ei näytetä enää pellolla, mutta navetassa kyllä. Vai hellekö mokoman nupon nupin on sekoittanut?
Tekis mieli ottaa puolet noista putkista pois, mutta miten se sitten vaikuttaa maidon virtaukseen? Siitä voi koitua taas omat ongelmansa.
Sattui olemaan juuri oikean mittainen lasiputki varastossa, joka vaihdettiin siihen tilalle. Tänään olis tarkoitus vaihtaa siihen oikein teräsputki, koska tuosta kohtaa on mennyt vuosien varrella ennenkin putki poikki.
Lypsy viivästyi jotakuinkin tunnilla, mutta se oli ihan Natashan omaa syytä. Käsin lypsykin olisi mahdollinen, mutta ei kiitos tällä helteellä. Navetassa on melkein yhtä kuuma kuin pihalla (eilen navetassa +29, ulkona +31), niin ei jaksa ylimääräistä.
Jos haluaa kokeilla miltä se tuntuu, niin menee vain saunaan vaikka kymmenen kilon kahvakuulaa nostelemaan. Mutta se sauna pitää sitte olla lämmin.
Lasinsiruja tuntuu tänä vuonna tulevan... Mutta sirpaleethan tietää onnea.
Eilen illalla Natashaa lypsylle hakiessa, se hyppäsi ensimmäisen vastaan tulevan hiehon selkään navetassa ja sai mokoma lasisen maitoputken hajalle.
Sitä annattelun määrää olis varmaan heikkohermoisempi pelästynyt.
Kyllä mua niin otti pattiin.
Kiimoja ei näytetä enää pellolla, mutta navetassa kyllä. Vai hellekö mokoman nupon nupin on sekoittanut?
Tekis mieli ottaa puolet noista putkista pois, mutta miten se sitten vaikuttaa maidon virtaukseen? Siitä voi koitua taas omat ongelmansa.
Sattui olemaan juuri oikean mittainen lasiputki varastossa, joka vaihdettiin siihen tilalle. Tänään olis tarkoitus vaihtaa siihen oikein teräsputki, koska tuosta kohtaa on mennyt vuosien varrella ennenkin putki poikki.
Lypsy viivästyi jotakuinkin tunnilla, mutta se oli ihan Natashan omaa syytä. Käsin lypsykin olisi mahdollinen, mutta ei kiitos tällä helteellä. Navetassa on melkein yhtä kuuma kuin pihalla (eilen navetassa +29, ulkona +31), niin ei jaksa ylimääräistä.
Jos haluaa kokeilla miltä se tuntuu, niin menee vain saunaan vaikka kymmenen kilon kahvakuulaa nostelemaan. Mutta se sauna pitää sitte olla lämmin.
Lasinsiruja tuntuu tänä vuonna tulevan... Mutta sirpaleethan tietää onnea.
torstai 12. heinäkuuta 2018
Paarmakesä
Sitä aina talven mittaan unohtaa, miten kiireisiä kesät on. Varsinkin tämä kesä on ollu paikasta toiseen menemistä ja sama tuntuu jatkuvan.
Ensinnäkin... Impi ei sitten tehnytkään vasikkaa 😞 Sen on täytynyt luoda se jossain vaiheessa, eikä uutta kiimaa ole näkynyt. Taitaa meidän mummelin tarina olla lopussa 😢 Seuraavan kerran kun tällä tilalla tarvitaan siementäjää, saa semmari tehdä tutkimuksen, että onko siellä enää mitään toimintaa saada se tiineeksi.
Mutta Natasha teki eilen vasikan 💕 Lehmävasikka tuli ja jottei nyt ihan riemua tarvitsisi kattoon asti nostattaa, huomasin sen olevan sokea. Meille ei oo ikinä syntynyt sokeaa vasikkaa. Pari huononäköistä on männävuosina ollut, mutta tämä ei taida nähdä mitään. Aika näyttää saako siitä uutta lehmää, vielä ei kirvestä heitetä kaivoon.
Ihmetyttää mistä moinen voi johtua, koska näitä tuntuu syntyvän nykyään silloin tällöin. Ennen ei kukaan puhunut mistään syntymäsokeista. Joskus joku oli saattanut menettää toisen silmänsä tapaturmaisesti.
Vasikka on silti yli-pirteä ja syö hyvin. Nimekseen sai MP Lizzie.
Laitettiin Natasha poikimaan vasikka-aitaukseen, että saa olla rauhassa. Vasikan isä on Botils Matinee.
Paarmat tuli tänä vuonna tavallista aiemmin ja ovat olleet erityisesti isännän riesana, joka on hieman allerginen ja sille nousee kamalia paukuroita varsinkin käsiin. Mä oon jostain kumman syystä saanu olla aika rauhassa paarmoilta.
Mutta jos on paarmoja niin on leppäkerttujaki! Kun on haettu tuoretta heinää pellolta traktorin etukauhassa, niin kämmenen kokoisella alueella kiipparoi aina vähintään 10 yksilöä. Niitä sitten yritetään noukkia ja siirtää pois, etteivät joudu hiehon suuhun. Osa on vain niin itsepäisiä, että jäävät kädelle vaikka miten ohjais pois, osa ottaa heti siivet alle.
Ensinnäkin... Impi ei sitten tehnytkään vasikkaa 😞 Sen on täytynyt luoda se jossain vaiheessa, eikä uutta kiimaa ole näkynyt. Taitaa meidän mummelin tarina olla lopussa 😢 Seuraavan kerran kun tällä tilalla tarvitaan siementäjää, saa semmari tehdä tutkimuksen, että onko siellä enää mitään toimintaa saada se tiineeksi.
Mutta Natasha teki eilen vasikan 💕 Lehmävasikka tuli ja jottei nyt ihan riemua tarvitsisi kattoon asti nostattaa, huomasin sen olevan sokea. Meille ei oo ikinä syntynyt sokeaa vasikkaa. Pari huononäköistä on männävuosina ollut, mutta tämä ei taida nähdä mitään. Aika näyttää saako siitä uutta lehmää, vielä ei kirvestä heitetä kaivoon.
Ihmetyttää mistä moinen voi johtua, koska näitä tuntuu syntyvän nykyään silloin tällöin. Ennen ei kukaan puhunut mistään syntymäsokeista. Joskus joku oli saattanut menettää toisen silmänsä tapaturmaisesti.
Vasikka on silti yli-pirteä ja syö hyvin. Nimekseen sai MP Lizzie.
Paarmat tuli tänä vuonna tavallista aiemmin ja ovat olleet erityisesti isännän riesana, joka on hieman allerginen ja sille nousee kamalia paukuroita varsinkin käsiin. Mä oon jostain kumman syystä saanu olla aika rauhassa paarmoilta.
Mutta jos on paarmoja niin on leppäkerttujaki! Kun on haettu tuoretta heinää pellolta traktorin etukauhassa, niin kämmenen kokoisella alueella kiipparoi aina vähintään 10 yksilöä. Niitä sitten yritetään noukkia ja siirtää pois, etteivät joudu hiehon suuhun. Osa on vain niin itsepäisiä, että jäävät kädelle vaikka miten ohjais pois, osa ottaa heti siivet alle.
lauantai 16. kesäkuuta 2018
Kuvasatoa
 |
| Panda ja McGarmiwa |
 |
| Opal |
 |
Opal ja Maisa
|
Tänään yritettiin saada Valkyria pellolle samalla lailla, mutta kun isäntä lähti pellolta pois, lähti Valkyria perään 😐 Pää vain alas ja langan ali. Ja itseasiassa monen langan.
Se meni lehmien aitaan ja siitä läpi heinäpeltoon ja ohrapeltoon. Isäntä ehti juosta sen eteen ennenkö hieho ehti tielle. Mä sain sen sitte puutarhasta kiinni. Se on nyt Maisan ja Pököön kanssa puuaidassa.
perjantai 15. kesäkuuta 2018
Kukas seuraavaksi?
Nyt on saatu pikkuvasut oppimaan olemaan ulkona, herefordit ovat laitumella, Valkyria on ulkoillut ja pian saa oppia virtalankaan.
Isäntä olisi eilen vienyt seuraavaa "oppilasta" ulos, mutta oli tärkeämpää tekemistä, kun Natasha kaipasi pedikyyriä. Sorkat oli kärsiny, kun pellolla on ollut niin kiva juosta.
Nyt on sorkat laitettu kuntoon ja vauhti vain lisääntyy 😁
Kunhan Valkyria oppii taas olemaan ulkona, niin seuraavaksi haluaisin saada ulos Opalin. Onneksi isäntä ei sitä vielä ilmoittanut lähteväksi vaikka se on jo iso. Jos se osaa käyttäytyä asiallisesti, saa viettää vielä kesänsä pellolla.
Lähteviksi on ilmoitettu Ommel (hol), Osuma (ab) ja Nössö (ay). Viimeksi mainitusta luovu(taa)nkin jo mieluusti, kun se on aina ollut tosi hankala otus. Jos se ei riehu ja potki, niin sitte se huutaa ku palosireeni.
Uusiakin on jo tilattu, mutta ne taitaa tulla vasta sitten kun edelliset on lähteny.
Kuvia laitan kunhan saan ne kamerasta koneelle.
Isäntä olisi eilen vienyt seuraavaa "oppilasta" ulos, mutta oli tärkeämpää tekemistä, kun Natasha kaipasi pedikyyriä. Sorkat oli kärsiny, kun pellolla on ollut niin kiva juosta.
Nyt on sorkat laitettu kuntoon ja vauhti vain lisääntyy 😁
Kunhan Valkyria oppii taas olemaan ulkona, niin seuraavaksi haluaisin saada ulos Opalin. Onneksi isäntä ei sitä vielä ilmoittanut lähteväksi vaikka se on jo iso. Jos se osaa käyttäytyä asiallisesti, saa viettää vielä kesänsä pellolla.
Lähteviksi on ilmoitettu Ommel (hol), Osuma (ab) ja Nössö (ay). Viimeksi mainitusta luovu(taa)nkin jo mieluusti, kun se on aina ollut tosi hankala otus. Jos se ei riehu ja potki, niin sitte se huutaa ku palosireeni.
Uusiakin on jo tilattu, mutta ne taitaa tulla vasta sitten kun edelliset on lähteny.
Kuvia laitan kunhan saan ne kamerasta koneelle.
sunnuntai 3. kesäkuuta 2018
Navetan imurointia
Tänään aamupäivällä, kun tulin mökiltä, navetasta kuului kohtalainen älämölö. Ajattelin, että isäntä oli jo mennyt päivänavettaan, mutta ei ollut. Juotiin päiväkahvit ja lähdettiin navettaan, jossa ääni oli koventunut. TAAS sielä on joku irti.
Ehdin ekana pääkallon paikalle ja sain karkulaiset verekseltään kiinni.
Otava ja Optimaalinen sielä oli irti. Seisoivat hyvin tyytyväisen näköisinä käytävällä.
Kun kysyin, mihin ovat menossa, Ohitus tiesi heti mihin suuntaan pitää mennä ja juoksi karsinaansa. Otavalla ei ollut mihinkään kiire...
Isäntä sanoi heti navettaan tullessaan, että "Täälähän on ikkunaki hajotettu".
Mä en ollu edes huomannu sitä, kun navetassa on muutenkin kaikki ovet ja räppänät auki, että olisi kovempi läpiveto.
Kumpikin hieho oli haavoittumaton... Aika jännä sattuma, kun juuri kirjoitin ikkunan läpi yrittäneestä sonnivasikasta, joka sai vain pienen haavan turpaansa ja nämä oli hajottanut kaksi ikkunalasia, eikä niillä ollut yhtäkään haavaa.
No siinä alkoi sitten pirunmoinen siivoaminen. Lasinsiruja oli ruokintapöydällä ja ulkona vasikkatarhassa.
Piti hakea märkä/kuivaimuri että sai kaikki pienimmätkin hiukkaset pois.
Nyt on siis sekin tehty, imuroitu navettaa 😁
Nyt on taas maassa rauha ja ikkunan tilalla pleksilasi.
Ehdin ekana pääkallon paikalle ja sain karkulaiset verekseltään kiinni.
Otava ja Optimaalinen sielä oli irti. Seisoivat hyvin tyytyväisen näköisinä käytävällä.
Kun kysyin, mihin ovat menossa, Ohitus tiesi heti mihin suuntaan pitää mennä ja juoksi karsinaansa. Otavalla ei ollut mihinkään kiire...
Isäntä sanoi heti navettaan tullessaan, että "Täälähän on ikkunaki hajotettu".
Mä en ollu edes huomannu sitä, kun navetassa on muutenkin kaikki ovet ja räppänät auki, että olisi kovempi läpiveto.
Kumpikin hieho oli haavoittumaton... Aika jännä sattuma, kun juuri kirjoitin ikkunan läpi yrittäneestä sonnivasikasta, joka sai vain pienen haavan turpaansa ja nämä oli hajottanut kaksi ikkunalasia, eikä niillä ollut yhtäkään haavaa.
No siinä alkoi sitten pirunmoinen siivoaminen. Lasinsiruja oli ruokintapöydällä ja ulkona vasikkatarhassa.
Piti hakea märkä/kuivaimuri että sai kaikki pienimmätkin hiukkaset pois.
Nyt on siis sekin tehty, imuroitu navettaa 😁
Nyt on taas maassa rauha ja ikkunan tilalla pleksilasi.
 |
Tuuletus pelaa...
|
tiistai 29. toukokuuta 2018
Siitä se lähtee
Maisa ja Pököö oli tänään toista kertaa ulkona, isäntä vei niitä nyt yhtä aikaa, kun eilen ne oli yksi kerrallaan.
Tänään ne söi jo hieman ruohoa! Maisa ihan oma-aloitteisesti ja Pököö alkoi syödä, kun sitä vähän neuvottiin miten tulee toimia. On ne ihania 💖
Loppuviikolla ne saa varmaan jo jättää sinne kaksistaan ihmettelemään maailman menoa.
Tänään ne söi jo hieman ruohoa! Maisa ihan oma-aloitteisesti ja Pököö alkoi syödä, kun sitä vähän neuvottiin miten tulee toimia. On ne ihania 💖
Loppuviikolla ne saa varmaan jo jättää sinne kaksistaan ihmettelemään maailman menoa.
Se tunne kun...
5 viikkoa sitten jouduin sairaslomalle leikkauksen takia. Iski epätoivo, kaikki jää tekemättä.
Viikko sitten olin toisessa leikkauksessa, pätkähti 2 viikkoa lisää saikkua 😨
Lääkäri kyllä sanoi, että viikon päästä olet jo ihan kunnossa.
No ei se arvio nyt ihan metsään mennyt. Tänä aamuna viiden viikon tauon jälkeen, tein yksin aamunavetan 😁
Varovasti on vielä edettävä, mutta fiilis oli mahtava! Viimeinkin pystyn taas oikeisiin töihin.
Hiehot katsoi ohikiitävän hetken mykkänä: "Jaa sä oot tullu taas aamuvuoroon?!" Ja taas jatkui huuto "JAUHOJA! REHUA! HETI MULLE KAIKKI TÄNNE!" 😃
Eilen isäntä sanoi, että "Mennään nostamaan vasikka-aidan veräjä pystyyn, niin saa jotaki pihalle". Mä menin jo ennenkö isäntä sai sanottua asiaansa loppuun.
Ja iltanavetalla isäntä otti Pököön ja Maisan riimuun 🐮
Pököö ei ainakaan vielä ollut nimensä veroinen. Sitä jännitti kovasti ja se alkoi aika pian huudella navettaan. Ei olisi halunnut olla ulkona. Ei suostunut maistamaan ruohoakaan. Ehkä ensi kerralla.
Maisa otti huomattavasti rennommin, vaikka tuulenpuuskat sai sen mielen hieman järkkymään. Aloin siinä miettiä, että mitenkä outoa se voikaan olla kun tulee ensimmäisen kerran ulos sisätiloista. Ei pelkästään se kirkas valo, joka vie näkökyvyn hetkellisesti, mutta erilainen pohja sorkkien alla, hajut, värit, äänet ja se tuuli.
Yhtenä vuonna meillä oli vasikkalauma ollut ulkona normaalisti koko kesän, mutta syksyllä oli vesilätäköt mennyt riitteeseen ja se oli yhdelle sonnivasikalle liikaa. Se joutui paniikkiin ja yritti hypätä ikkunasta läpi. Siitäkin selvittiin yhdellä (!) pienellä haavalla ja rikkoutuneella lasiruudulla. Sitä vasikkaa ei laitettu enää sinä syksynä ulos. Muut oli länsisuomenkarjaa, tämä ikkunan läpi yrittänyt oli holstein… Mitä opimme tästä 😉
Viikko sitten olin toisessa leikkauksessa, pätkähti 2 viikkoa lisää saikkua 😨
Lääkäri kyllä sanoi, että viikon päästä olet jo ihan kunnossa.
No ei se arvio nyt ihan metsään mennyt. Tänä aamuna viiden viikon tauon jälkeen, tein yksin aamunavetan 😁
Varovasti on vielä edettävä, mutta fiilis oli mahtava! Viimeinkin pystyn taas oikeisiin töihin.
Hiehot katsoi ohikiitävän hetken mykkänä: "Jaa sä oot tullu taas aamuvuoroon?!" Ja taas jatkui huuto "JAUHOJA! REHUA! HETI MULLE KAIKKI TÄNNE!" 😃
Eilen isäntä sanoi, että "Mennään nostamaan vasikka-aidan veräjä pystyyn, niin saa jotaki pihalle". Mä menin jo ennenkö isäntä sai sanottua asiaansa loppuun.
Ja iltanavetalla isäntä otti Pököön ja Maisan riimuun 🐮
Pököö ei ainakaan vielä ollut nimensä veroinen. Sitä jännitti kovasti ja se alkoi aika pian huudella navettaan. Ei olisi halunnut olla ulkona. Ei suostunut maistamaan ruohoakaan. Ehkä ensi kerralla.
Maisa otti huomattavasti rennommin, vaikka tuulenpuuskat sai sen mielen hieman järkkymään. Aloin siinä miettiä, että mitenkä outoa se voikaan olla kun tulee ensimmäisen kerran ulos sisätiloista. Ei pelkästään se kirkas valo, joka vie näkökyvyn hetkellisesti, mutta erilainen pohja sorkkien alla, hajut, värit, äänet ja se tuuli.
Yhtenä vuonna meillä oli vasikkalauma ollut ulkona normaalisti koko kesän, mutta syksyllä oli vesilätäköt mennyt riitteeseen ja se oli yhdelle sonnivasikalle liikaa. Se joutui paniikkiin ja yritti hypätä ikkunasta läpi. Siitäkin selvittiin yhdellä (!) pienellä haavalla ja rikkoutuneella lasiruudulla. Sitä vasikkaa ei laitettu enää sinä syksynä ulos. Muut oli länsisuomenkarjaa, tämä ikkunan läpi yrittänyt oli holstein… Mitä opimme tästä 😉
 |
| Pököö |
 |
| Maisa |
sunnuntai 20. toukokuuta 2018
Kesälaidun kutsuu
lauantai 12. toukokuuta 2018
Peltohommia ja uusi tuttavuus
Jo viikko sitten isäntä aloitti peltohommat.
Ensin lantapatterin levitys peltoon, heti perään kyntö. Yhtenä päivänä äestystä, välillä kyntöä ja taas äestystä.
Ensimmäiset kauran siemenetkin on jo laitettu maanpoveen ja eilen ajettiin tunkio pellolle, taas kyntöä ja heti perään äestystä.
Tänään on taas ohjelmassa äestystä ja mahdollisesti kylvöä.
Ei oo isäntää paljoa näkynyt kotona. Syömässä ja nukkumassa käy.
Nyt jurppii entistä enemmän, kun en voi vieläkään osallistua navettahommiin. Onneksi meillä ei oo mitään satojen hehtaarien tilaa.
Ylihuomenna isäntäkin saa nukkua hieman tavallista myöhempään, kun tulee lomittaja.
Lomittajakin taas vaihtui... Hän kävi eilen illalla tekemässä isännän kanssa iltanavetan ja siis samalla opettelemassa navetan työjärjestyksen. Minäkin sielä hiippailin mukana, vaikka sairaslomalla olen. En halua olla sellainen suuri ja tuntematon emäntä vaikken töihin voi osallistuakaan.
Silloin kun itse olin lomittajana, oli paikkoja joissa emäntä ei näyttäytynyt ollenkaan. Eihän se tietysti mikään pakko ole, mutta olisi ollut kiva oppia tuntemaan kumpikin isäntäväestä.
Me tultiin ihan hyvin juttuun, eikä eläimetkään hänen kovaa ääntään pahemmin pelännyt 😄
Siitä annoin lomittajalle ison peukun, kun tunnisti lehmät heti alkuperäiskarjaksi ja kehui niitä mukaviksi eläimiksi. Pohjois-suomenkarjaa hän ei niin kovasti fanita, kun niillä on pienet ja vilkkaat sorkat. No, meillä ei niitä enää olekaan.
Ensin lantapatterin levitys peltoon, heti perään kyntö. Yhtenä päivänä äestystä, välillä kyntöä ja taas äestystä.
Ensimmäiset kauran siemenetkin on jo laitettu maanpoveen ja eilen ajettiin tunkio pellolle, taas kyntöä ja heti perään äestystä.
Tänään on taas ohjelmassa äestystä ja mahdollisesti kylvöä.
Ei oo isäntää paljoa näkynyt kotona. Syömässä ja nukkumassa käy.
Nyt jurppii entistä enemmän, kun en voi vieläkään osallistua navettahommiin. Onneksi meillä ei oo mitään satojen hehtaarien tilaa.
Ylihuomenna isäntäkin saa nukkua hieman tavallista myöhempään, kun tulee lomittaja.
Lomittajakin taas vaihtui... Hän kävi eilen illalla tekemässä isännän kanssa iltanavetan ja siis samalla opettelemassa navetan työjärjestyksen. Minäkin sielä hiippailin mukana, vaikka sairaslomalla olen. En halua olla sellainen suuri ja tuntematon emäntä vaikken töihin voi osallistuakaan.
Silloin kun itse olin lomittajana, oli paikkoja joissa emäntä ei näyttäytynyt ollenkaan. Eihän se tietysti mikään pakko ole, mutta olisi ollut kiva oppia tuntemaan kumpikin isäntäväestä.
Me tultiin ihan hyvin juttuun, eikä eläimetkään hänen kovaa ääntään pahemmin pelännyt 😄
Siitä annoin lomittajalle ison peukun, kun tunnisti lehmät heti alkuperäiskarjaksi ja kehui niitä mukaviksi eläimiksi. Pohjois-suomenkarjaa hän ei niin kovasti fanita, kun niillä on pienet ja vilkkaat sorkat. No, meillä ei niitä enää olekaan.
sunnuntai 6. toukokuuta 2018
Se tunne, kun...
....viimein tuntee itsensä hyödylliseksi on ihana.
Eilen illalla tunsin itseni jo siinä määrin hyväkuntoiseksi, että ajattelin mennä isännän avuksi navettaan.
Kun isäntä sai meidän ainokaisen lypsyssä olevan lehmän lypsettyä, minä pesin koneet 😁
Siinä ei tarvitse nostaa mitään yli kilon painoista, niin uskalsin kokeilla sujuuko se ja sujuihan se!
Isäntäkin tykkäsi, kun ei niin hirveesti fanita tuota koneen lypsyä 😊
Pian menee toinenkin lehmä umpeen, niin sitten mulla ei taas oo sielä mitään tekemistä paitsi katsella vierestä kun toinen rehkii.
Eilen illalla tunsin itseni jo siinä määrin hyväkuntoiseksi, että ajattelin mennä isännän avuksi navettaan.
Kun isäntä sai meidän ainokaisen lypsyssä olevan lehmän lypsettyä, minä pesin koneet 😁
Siinä ei tarvitse nostaa mitään yli kilon painoista, niin uskalsin kokeilla sujuuko se ja sujuihan se!
Isäntäkin tykkäsi, kun ei niin hirveesti fanita tuota koneen lypsyä 😊
Pian menee toinenkin lehmä umpeen, niin sitten mulla ei taas oo sielä mitään tekemistä paitsi katsella vierestä kun toinen rehkii.
torstai 3. toukokuuta 2018
Ikävä töihin
Terveisiä sairaslomalta...
Olen ollut saikulla nyt reilun viikon ja ihan tympääntynyt, kun ei saa mitään tehdä... Sairasloma loppuu vasta toukokuun lopussa. Tänään lääkärikin vielä soitti, että uusi leikkaus odottaa, teki mieli huutaa, että EI HELV... OO TOTTA!
Nyt mietityttää, saanko vasikoita tänä kesänä ulos ollenkaan 😖 Aidat vaatii kuitenkin kunnostamista, mutta kun mun ei saa nostaa kiloa enempää, niin milläs siinä aitaa korjaat. Navetastakin on pysyttävä pois 😞 No en kyllä ihan kokonaan ole navetasta pois pysyny... Pakko mun on käydä noita elukoita katsomas edes silloin tällöin.
Lehmien ilmeet oli aika ihanat kun näkivät mut monen päivän tauon jälkeen. Katsoivat silmät ymmyrkäisinä, että MISSÄ sä oot ollu kun ei oo näkyny?? 😍
Olen ollut saikulla nyt reilun viikon ja ihan tympääntynyt, kun ei saa mitään tehdä... Sairasloma loppuu vasta toukokuun lopussa. Tänään lääkärikin vielä soitti, että uusi leikkaus odottaa, teki mieli huutaa, että EI HELV... OO TOTTA!
Nyt mietityttää, saanko vasikoita tänä kesänä ulos ollenkaan 😖 Aidat vaatii kuitenkin kunnostamista, mutta kun mun ei saa nostaa kiloa enempää, niin milläs siinä aitaa korjaat. Navetastakin on pysyttävä pois 😞 No en kyllä ihan kokonaan ole navetasta pois pysyny... Pakko mun on käydä noita elukoita katsomas edes silloin tällöin.
Lehmien ilmeet oli aika ihanat kun näkivät mut monen päivän tauon jälkeen. Katsoivat silmät ymmyrkäisinä, että MISSÄ sä oot ollu kun ei oo näkyny?? 😍
Ihan selvästi niillä oli ollu ikävä💙
Osa hiehoista pelkäs, hassut. Mulla oli oudot vaatteet ja liikuin hitaasti, niin kai se järkytti niitä. Mutta nämä kaksi ipanaa ei pelänny:
Pököö ja Maisa olis varmaan syönyt mut elävältä jos olis vain saanut 😀
Ei tässä nyt auta itku markkinoilla, se on nyt oltava kuten lääkäri määrää. Toivottavasti ne saa vielä meikäläisenkin kuntoon.
maanantai 2. huhtikuuta 2018
Kultakimpale
Silloin kun Nanna ja Niisku myytiin, niiden tilalle siirrettiin Altai ja M.P. Valkyria.
Toisin sanoen Valkyria on nyt lehmien vieressä, että saa opetella lypsylehmän arkeen jo heti nuoresta.
Tähän asti on ainakin vaikuttanut hyvältä. Se ei potki eikä riehaannu mistään. Ei se silti pystyyn kuollutkaan ole.
Altai on sille hyvä kaveri, kun se on ayrshireista rauhallisimmasta päästä. Valkyria näkee siitä Opalin, viime kesäisen laidunkaverinsa.
Sehän on aina hieman arvoitus, kun käyttää isänä nuorsonnia, että miten se vaikuttaa vasikan luonteeseen, mutta Valkyria vaikuttaa ihan selväpäiseltä edelleen. On kuin emänsä pienoiskoossa. Se onkin ainoa asia joka kaihertaa mieltä, nimittäin se pienoiskoko. Onhan sillä vielä aikaa kasvaa, mutta luulenpa, että tästä ei mitään isoa lehmää tule.
Tästä aiheesta onkin ollut puhetta maatiaispiireissä, kun lehmät on vuosien saatossa pienentynyt.
Joku sanoi, ettei yhtäkään alle 135 senttistä saisi käyttää jalostukseen, mutta kyllä minä oon sitä mieltä, ettei tässä tilanteessa ole varaa kikkailla sen asian kanssa. Puhtaiden lsk-eläinten määrä jatkaa laskuaan, niin mielestäni kaikki kynnelle kykenevät tulee käyttää lisääntymiseen.
Se on vain suuri epäkohta, että jotkut seminologit ovat hävittäneet vanhat lsk-sonnien siemenet.
Kyllä siinä tekis mieli ottaa semmaria niskasta kiinni ja vähän ravistella, että mitä v*ttua oot menny tekemään!!?!
Uusimmassa käyttösonnilistassa oli mielenkiintoinen uutuus; Tuomen Niitti. Jostain olin kyllä lukevinani, ettei se ole puhdasrotuinen. Taustalta löytyy holsteinia. Mutta siitähän sitä kokoa voisi saada vasikkaan...
Toisin sanoen Valkyria on nyt lehmien vieressä, että saa opetella lypsylehmän arkeen jo heti nuoresta.
Tähän asti on ainakin vaikuttanut hyvältä. Se ei potki eikä riehaannu mistään. Ei se silti pystyyn kuollutkaan ole.
Altai on sille hyvä kaveri, kun se on ayrshireista rauhallisimmasta päästä. Valkyria näkee siitä Opalin, viime kesäisen laidunkaverinsa.
Sehän on aina hieman arvoitus, kun käyttää isänä nuorsonnia, että miten se vaikuttaa vasikan luonteeseen, mutta Valkyria vaikuttaa ihan selväpäiseltä edelleen. On kuin emänsä pienoiskoossa. Se onkin ainoa asia joka kaihertaa mieltä, nimittäin se pienoiskoko. Onhan sillä vielä aikaa kasvaa, mutta luulenpa, että tästä ei mitään isoa lehmää tule.
Tästä aiheesta onkin ollut puhetta maatiaispiireissä, kun lehmät on vuosien saatossa pienentynyt.
Joku sanoi, ettei yhtäkään alle 135 senttistä saisi käyttää jalostukseen, mutta kyllä minä oon sitä mieltä, ettei tässä tilanteessa ole varaa kikkailla sen asian kanssa. Puhtaiden lsk-eläinten määrä jatkaa laskuaan, niin mielestäni kaikki kynnelle kykenevät tulee käyttää lisääntymiseen.
Se on vain suuri epäkohta, että jotkut seminologit ovat hävittäneet vanhat lsk-sonnien siemenet.
Kyllä siinä tekis mieli ottaa semmaria niskasta kiinni ja vähän ravistella, että mitä v*ttua oot menny tekemään!!?!
Uusimmassa käyttösonnilistassa oli mielenkiintoinen uutuus; Tuomen Niitti. Jostain olin kyllä lukevinani, ettei se ole puhdasrotuinen. Taustalta löytyy holsteinia. Mutta siitähän sitä kokoa voisi saada vasikkaan...
tiistai 27. maaliskuuta 2018
Kaveri
Se puuttuva toinen vasikka tuli eilen ja Pököö sai kaverin.
Nyt oli lehmävasikka, vaan ei vieläkään blond d'aguitaine vaan ayrshire...
Nimi on Maisa. Meillähän on ollut jo Maisa, mutta ei nyt muuteta sen nimeä, kun ne ei ole yhtäaikaa ja nimi on ihan kiva.
Se oli jo eilen illalla vapaana Pököön kans käytävällä ja aikansa paikkoja tutkittuaan, löytyi se kaasukin 😄
Tämäkin vasikka on saanut lähtöpaikassaan erinomaista käsittelyä, kun on niin mukavan luontoinen. Seurallinen, ei yhtään arka eikä vihainen.
Pököötä pelotti aluksi oudon hajuinen karsinakaveri, mutta parissa tunnissa niistä tuli jo kaverit 👍 Sopivat tosi hyvin yksiin vaikka Maisa on kuukautta vanhempi.
Nyt oli lehmävasikka, vaan ei vieläkään blond d'aguitaine vaan ayrshire...
Nimi on Maisa. Meillähän on ollut jo Maisa, mutta ei nyt muuteta sen nimeä, kun ne ei ole yhtäaikaa ja nimi on ihan kiva.
Se oli jo eilen illalla vapaana Pököön kans käytävällä ja aikansa paikkoja tutkittuaan, löytyi se kaasukin 😄
Tämäkin vasikka on saanut lähtöpaikassaan erinomaista käsittelyä, kun on niin mukavan luontoinen. Seurallinen, ei yhtään arka eikä vihainen.
Pököötä pelotti aluksi oudon hajuinen karsinakaveri, mutta parissa tunnissa niistä tuli jo kaverit 👍 Sopivat tosi hyvin yksiin vaikka Maisa on kuukautta vanhempi.
sunnuntai 25. maaliskuuta 2018
Pököö
Tilattiin kaksi uutta blondi-ternivasikkaa, mutta koska toiselta ilmoitetulta olikin löytynyt pallit, saimme vain yhden. Eikä tämäkään mikään blondi ollut vaan angus...joita meille ei tarvitsisi tuoda enää yhtäkään.
Tällä oli ikää 15 vrk:tta tullessaan torstaina. Oli aluksi aika arka, mikä on ihan normaalia, mutta jo seuraavana päivänä vasikka oli kotiutunut ja antoi rapsutella.
Päästin sitä pe-illalla käytävälle juoksemaan. Karsinan ovi sai olla kauan auki, mutta vasu ei vain tullut karsinasta pois. Lopulta kävin tuuppaamassa sen pois karsinasta.
Sanoin sille, että kun kerran meet juoksemaan ja huomaat kuinka kivaa se on niin sä haluat joka askareskerta käytävälle. Ja niinhän siinä kävi 😃
Tänään päivänavetalla vasikka kulki isännän perässä kuin se olisi ollut aina meillä. Rohkea tyttö loppujen lopuksi.
Tällä oli ikää 15 vrk:tta tullessaan torstaina. Oli aluksi aika arka, mikä on ihan normaalia, mutta jo seuraavana päivänä vasikka oli kotiutunut ja antoi rapsutella.
Päästin sitä pe-illalla käytävälle juoksemaan. Karsinan ovi sai olla kauan auki, mutta vasu ei vain tullut karsinasta pois. Lopulta kävin tuuppaamassa sen pois karsinasta.
Sanoin sille, että kun kerran meet juoksemaan ja huomaat kuinka kivaa se on niin sä haluat joka askareskerta käytävälle. Ja niinhän siinä kävi 😃
Tänään päivänavetalla vasikka kulki isännän perässä kuin se olisi ollut aina meillä. Rohkea tyttö loppujen lopuksi.
 |
| PÖKÖÖ |
tiistai 13. maaliskuuta 2018
Papereita
Nanna ja Niisku lähtee tänään ja sen takia on taas papereiden täyttöä.
Lähtö pitää merkitä kymmeneen eri paperiin.
Meillä ei ole enää käytössä sähköinen ilmoitusmuoto, vaan kaikki tehdään paperilla/puhelimella.
En tiedä mitä tuo sähköinen palvelu nykyään maksaa, mutta tyyris se oli jo silloin, kun meillä oli vielä lypsykarjaa enkä usko hinnan ainakaan laskeneen.
Minkähänlaista se mahtaa ulkomailla olla? Pitääkö muissa maissa tehdä tälläisiä ilmoituksia?
Pitää tehdä ilmoitus laskentakeskukselle, omat eläinluettelot pitää päivittää, merkitä rekisteröintikortteihin lähtöpäivät ja teurastamo vaatii ketjuinformaation, jossa pitää todistaa mm. se ettei eläin ole syönyt GM-rehua (tai jos on syönyt niin sekin pitää ilmoittaa).
Itse olen ollut aina tarkka näiden papereiden täyttämisessä, varsinkin jos meiltä on lähtenyt välitykseen vasikoita. Kirjoitin aina tarkkaan, mitä vasikka on syönyt/juonut, montako kertaa päivässä ja mainitsin jos on ollut ulkona jne. Siksi välillä niin sieppaa, kun meille tulee välityksestä vasikka jolla on mukana rekisteröintikortti, johon ei ole merkitty kuin syntymäaika.
Se olisi vasikan kannalta todella hyvä, että edes hieman laitettaisiin merkintää mitä se on syönyt. Ei tarvitsisi niin varovasti aloittaa syöttöä, että jos se onkin saanut jotain ihan muuta.
Mutta nyt jatkan papereiden täyttöä.
Lähtö pitää merkitä kymmeneen eri paperiin.
Meillä ei ole enää käytössä sähköinen ilmoitusmuoto, vaan kaikki tehdään paperilla/puhelimella.
En tiedä mitä tuo sähköinen palvelu nykyään maksaa, mutta tyyris se oli jo silloin, kun meillä oli vielä lypsykarjaa enkä usko hinnan ainakaan laskeneen.
Minkähänlaista se mahtaa ulkomailla olla? Pitääkö muissa maissa tehdä tälläisiä ilmoituksia?
Pitää tehdä ilmoitus laskentakeskukselle, omat eläinluettelot pitää päivittää, merkitä rekisteröintikortteihin lähtöpäivät ja teurastamo vaatii ketjuinformaation, jossa pitää todistaa mm. se ettei eläin ole syönyt GM-rehua (tai jos on syönyt niin sekin pitää ilmoittaa).
Itse olen ollut aina tarkka näiden papereiden täyttämisessä, varsinkin jos meiltä on lähtenyt välitykseen vasikoita. Kirjoitin aina tarkkaan, mitä vasikka on syönyt/juonut, montako kertaa päivässä ja mainitsin jos on ollut ulkona jne. Siksi välillä niin sieppaa, kun meille tulee välityksestä vasikka jolla on mukana rekisteröintikortti, johon ei ole merkitty kuin syntymäaika.
Se olisi vasikan kannalta todella hyvä, että edes hieman laitettaisiin merkintää mitä se on syönyt. Ei tarvitsisi niin varovasti aloittaa syöttöä, että jos se onkin saanut jotain ihan muuta.
Mutta nyt jatkan papereiden täyttöä.
keskiviikko 7. maaliskuuta 2018
Haamumailerit
Taisi tulla talviajan nopeusennätys parresta lähdöstä eilen, kun päästettiin lehmät ulos 😁 En ehtiny kuin katsoa, että sinne ne meni. Heti oven ulkopuolella oli kyllä tullut stoppi. Täällähän on kylmä!!
Sanoin niille, että menisivät nyt vaan hetkeksi verryttelemään pellolle, että tuun pian hakemaan takaisin. Natashan johdolla (!) ne sitten meni ja hauskaa oli.
Takaisin tullessa olikin taas niin hienon puhtaat sorkat ja piristynyt mieli kummallakin 😊
Sanoin niille, että menisivät nyt vaan hetkeksi verryttelemään pellolle, että tuun pian hakemaan takaisin. Natashan johdolla (!) ne sitten meni ja hauskaa oli.
keskiviikko 28. helmikuuta 2018
Pakkasukko
Pakkasukko on muistanu meitä Siperian aroilta taas ja seurauksena on jäätyneet vesiputket.
Onneksi ei sentään koko navetassa. Vain yhdessä osassa navettaa, mutta se tietää heti lisähommia.
Ei se sikäli mua haittaa, että tulee lisähommia, mutta olishan se kiva että hiehot saisi juotua aina kun on jano. Nyt ne on kantoveden varassa tämän päivän. Ja sitä on kyllä saanutkin kantaa.
Lämmintä vettä ne juo toki enemmän kuin kylmää.
Lämpöpuhaltimen kanssa on saanut tapella urakalla. Ensin ei pelannut johto ja sitten luultiin, että hajosi koko puhallin, mutta sieltä kärähtikin vain sulake. No sitten ei pelannut taaskaan johto... 😖
Lehmille olen kantanut lämmintä vettä jo useamman päivän "varmuuden vuoksi" vaikka vettä kyllä tulee automaatteihin, mutta juoko ne sitä tarpeeksi näin kylmällä... tuskin.
Ei käy kateeksi kylmäpihattojen isäntiä ja emäntiä.
Oikku-hieholla on nimensä mukaisesti omat oikkunsa juomisen suhteen. Aluksi se pelkäsi vesisankoa ihan kuollakseen, siitä hirvityksestä ei voinut juoda missään nimessä. Se joi kyllä sitten kun kaatoi automaattiin. Juotin välillä sen vierikavereita ja kun se lopulta tajusi, että sangosta todellakin voi juoda, se ryysti kuin ei olisi viikkoon saanu vettä.
Joka päivä ne tarkistetaan, että vettä tulee, joten sitä vaaraa ei ole, että ne olisi ilman vettä olleet.
Rehu on tietty myös jäässä vaikka kuivaa onkin ja sitä saa kärrätä selkä märkänä ruokintapöydälle sulamaan aina seuraavaa jakoa varten.
Aamulla kun tulin navetasta puolta tuntia normaalia myöhemmin, isäntä ihmetteli mikä näin kauan kesti. Sanoin, että se on tuo pakkanen ku teettää lisähommia.
Sormiakin pitää välillä käydä sulattamassa pannuhuoneessa, kun talvihanskat on niin onnettomat, ettei niissä näpit pysy lämpimänä.
Mutta se on elämä maalla tälläistä.
Luonnon kanssa eletään ja luonto se on joka tahdin määrää.
Onneksi ei sentään koko navetassa. Vain yhdessä osassa navettaa, mutta se tietää heti lisähommia.
Ei se sikäli mua haittaa, että tulee lisähommia, mutta olishan se kiva että hiehot saisi juotua aina kun on jano. Nyt ne on kantoveden varassa tämän päivän. Ja sitä on kyllä saanutkin kantaa.
Lämmintä vettä ne juo toki enemmän kuin kylmää.
Lämpöpuhaltimen kanssa on saanut tapella urakalla. Ensin ei pelannut johto ja sitten luultiin, että hajosi koko puhallin, mutta sieltä kärähtikin vain sulake. No sitten ei pelannut taaskaan johto... 😖
Lehmille olen kantanut lämmintä vettä jo useamman päivän "varmuuden vuoksi" vaikka vettä kyllä tulee automaatteihin, mutta juoko ne sitä tarpeeksi näin kylmällä... tuskin.
Ei käy kateeksi kylmäpihattojen isäntiä ja emäntiä.
Oikku-hieholla on nimensä mukaisesti omat oikkunsa juomisen suhteen. Aluksi se pelkäsi vesisankoa ihan kuollakseen, siitä hirvityksestä ei voinut juoda missään nimessä. Se joi kyllä sitten kun kaatoi automaattiin. Juotin välillä sen vierikavereita ja kun se lopulta tajusi, että sangosta todellakin voi juoda, se ryysti kuin ei olisi viikkoon saanu vettä.
Joka päivä ne tarkistetaan, että vettä tulee, joten sitä vaaraa ei ole, että ne olisi ilman vettä olleet.
Rehu on tietty myös jäässä vaikka kuivaa onkin ja sitä saa kärrätä selkä märkänä ruokintapöydälle sulamaan aina seuraavaa jakoa varten.
Aamulla kun tulin navetasta puolta tuntia normaalia myöhemmin, isäntä ihmetteli mikä näin kauan kesti. Sanoin, että se on tuo pakkanen ku teettää lisähommia.
Sormiakin pitää välillä käydä sulattamassa pannuhuoneessa, kun talvihanskat on niin onnettomat, ettei niissä näpit pysy lämpimänä.
Mutta se on elämä maalla tälläistä.
Luonnon kanssa eletään ja luonto se on joka tahdin määrää.
sunnuntai 18. helmikuuta 2018
Porkkanaraastetta
Vein eilen Omarille, OMG:lle ja Onnettomalle porkkanaraastetta, joka jäi leipomisesta yli.
Luulin sen kelpaavan paremmin kuin hyvin, mutta ei. Koostumus oli niille jotain ihan järkyttävää. Annapas porkkanaa siivuina tai paloina, niin saa varoa, ettei sormet möyhenny samalla 😁
Lähdin käymään tänään möksällä ja siihen meidän pihaan tuli yhtäkkiä hevonen kärryt perässään. Oli sielä kärryissä kyllä kuskikin, ettei heppa ihan yksin ollu lähteny itseään lenkittämään 😉
Väistivät traktoria siihen pihaan. Se oli hieno suomenhevonen ja se pisti vähän miettimään, että olisiko nyt uuden hevosen aika. Siinä on vaan monta mutkaa matkassa ja suurin mutka niistä on raha... Pitäisi olla rahaa ostaa se hevonen ja tietysti sitten menee hevosen kustannuksiin rahaa. Olen ajatellut, että se hevonen kyllä löytää tiensä meille sitten kun on sen aika. Ehkä se ei sitten vielä ole... Meinasin sille hevosen kuskille (joka oli siis tuttu) sanoa, että "Nytkö toit mulle hevosen?", mutta hevosella oli niin kiire jatkaa matkaa, ettei siinä ehtiny ku tervehtiä.
Luulin sen kelpaavan paremmin kuin hyvin, mutta ei. Koostumus oli niille jotain ihan järkyttävää. Annapas porkkanaa siivuina tai paloina, niin saa varoa, ettei sormet möyhenny samalla 😁
 |
| OMG ja Onneton |
Lähdin käymään tänään möksällä ja siihen meidän pihaan tuli yhtäkkiä hevonen kärryt perässään. Oli sielä kärryissä kyllä kuskikin, ettei heppa ihan yksin ollu lähteny itseään lenkittämään 😉
Väistivät traktoria siihen pihaan. Se oli hieno suomenhevonen ja se pisti vähän miettimään, että olisiko nyt uuden hevosen aika. Siinä on vaan monta mutkaa matkassa ja suurin mutka niistä on raha... Pitäisi olla rahaa ostaa se hevonen ja tietysti sitten menee hevosen kustannuksiin rahaa. Olen ajatellut, että se hevonen kyllä löytää tiensä meille sitten kun on sen aika. Ehkä se ei sitten vielä ole... Meinasin sille hevosen kuskille (joka oli siis tuttu) sanoa, että "Nytkö toit mulle hevosen?", mutta hevosella oli niin kiire jatkaa matkaa, ettei siinä ehtiny ku tervehtiä.
torstai 15. helmikuuta 2018
Työhulluutta(-ko?)
Meillä on tänään ollut lomaa, on vielä huomennakin.
Ja mä olen nyt jo ihan vaikeuksissa.
Mun on todella hankala rentoutua, kun kello lähenee iltapäivällä puolta neljää. Jalat haluaisi viedä mua navetalle töihin.
Aamullakin oli tarkoitus nukkua myöhään, kun pitkästä aikaa on siihen mahdollisuus. Heräsin ennen kuutta...
Mua alkoi tosissaan ahdistaa, kun ei päässyt töihin, niin mies sanoi, että vie koira lenkille. No minä vein ja sinne jäi ahdistus, puoli metriseen hankeen 😌
Koira oli ihan intona, vaikka se oli koitua sille liian syväksi lumeksi. Sisulla se silti painoi eteenpäin ja päästiin metsään, jossa lunta ei ollu ku 10 senttiä.
Pian pääsee yönavettaa tekemään ja katsomaan rakkaita lehmiä ja nuorkarjaa 😙
Ehkä seuraavalla lomalla olisi parempi häipyä huitsin nevadaan.
Ja mä olen nyt jo ihan vaikeuksissa.
Mun on todella hankala rentoutua, kun kello lähenee iltapäivällä puolta neljää. Jalat haluaisi viedä mua navetalle töihin.
Aamullakin oli tarkoitus nukkua myöhään, kun pitkästä aikaa on siihen mahdollisuus. Heräsin ennen kuutta...
Mua alkoi tosissaan ahdistaa, kun ei päässyt töihin, niin mies sanoi, että vie koira lenkille. No minä vein ja sinne jäi ahdistus, puoli metriseen hankeen 😌
Koira oli ihan intona, vaikka se oli koitua sille liian syväksi lumeksi. Sisulla se silti painoi eteenpäin ja päästiin metsään, jossa lunta ei ollu ku 10 senttiä.
Pian pääsee yönavettaa tekemään ja katsomaan rakkaita lehmiä ja nuorkarjaa 😙
Ehkä seuraavalla lomalla olisi parempi häipyä huitsin nevadaan.
perjantai 9. helmikuuta 2018
Työntekijä
Uusi lomittaja kävi tutustumassa meidän työtapoihin ja eläimiin.
Me oltiin jo ehditty töitä aloitella, kun hänet oli lomatoimistosta määrätty tänne kello 6 ja me mennään jo 5:15. Eläimet kun vaativat sen totutun rytmin.
Lomittaja oli oma-aloitteinen eikä pelännyt tarttua työhön. Teki kaiken mitä käskettiin ja oli jo menossa ennenkö sai lauseen loppuun 😄
Lypsyhommatkin sujui hyvin, eikä hänellä ollut ennakkoluuloja suomenkarjaa kohtaan 👍 Kysyinkin onko suomenkarjaa monessakin navetassa, jossa hän on lomittanut... Yhdessä. Siis vain yhdessä... Sekin oli ollut mullitila, jonne oli tullut välityksestä yksi lsk-sonni. Oi voi...😦
Ensi viikolla lomittajalla on todellinen näytönpaikka, kun hänen pitää suoriutua töistä yksin.
Me oltiin jo ehditty töitä aloitella, kun hänet oli lomatoimistosta määrätty tänne kello 6 ja me mennään jo 5:15. Eläimet kun vaativat sen totutun rytmin.
Lomittaja oli oma-aloitteinen eikä pelännyt tarttua työhön. Teki kaiken mitä käskettiin ja oli jo menossa ennenkö sai lauseen loppuun 😄
Lypsyhommatkin sujui hyvin, eikä hänellä ollut ennakkoluuloja suomenkarjaa kohtaan 👍 Kysyinkin onko suomenkarjaa monessakin navetassa, jossa hän on lomittanut... Yhdessä. Siis vain yhdessä... Sekin oli ollut mullitila, jonne oli tullut välityksestä yksi lsk-sonni. Oi voi...😦
Ensi viikolla lomittajalla on todellinen näytönpaikka, kun hänen pitää suoriutua töistä yksin.
keskiviikko 31. tammikuuta 2018
Tulisilla hiilillä
Olen ollut tuon tupakoira Sissin kans ihan tulisilla hiilillä maanantaista asti, kun isäntä lähti Tays:iin.
Hänelle tehtiin eilen sydämen ablaatio ja tietysti on jännitetty (liki panikoitu), miten se menee.
Sissi on niin isännässä kiinni, että sille on ollut rankkaa, kun autoja menee ohi, mutta isäntä ei vaan tuu kotiin.
Maanantaina, kun isäntä lähti jo aamulla, tunnit tuntui venyvän ihan mahdottomiksi. Koira kitisi ja juoksi aina ikkunalle tai ovelle, kun vähäkin kuului jotain ja lenkiltä on pitänyt tulla äkkiä kotiin, josko se jo olisi tullut.
Nyt kun isäntä on tulossa kotiin, Sissi on jo luopunut toivosta ja nukkuu kaikki väliajat* omassa sängyssään.
(*Sissi on askareiden ajan aina hiirijahdissa navetalla)
Mutta onpa taas tullut huomattua millainen henkireikäkin karja voi olla. Olen tehnyt yksin askareet, sijaisapulomitus on kallista ja tässä tapauksessa turhaakin.
En ole pitänyt minkäänlaista kiirettä askareilla, vaan olen samalla tappanut aikaa, kun tuvassa tulee vain murehdittua asioita.
Kaikki eläimetkin on olleet niin ihania, ettei ne oo järjestänyt pienintäkään ikävää yllätystä, vaan kaikki on mennyt oppikirjan mukaan 💓
Hänelle tehtiin eilen sydämen ablaatio ja tietysti on jännitetty (liki panikoitu), miten se menee.
Sissi on niin isännässä kiinni, että sille on ollut rankkaa, kun autoja menee ohi, mutta isäntä ei vaan tuu kotiin.
Maanantaina, kun isäntä lähti jo aamulla, tunnit tuntui venyvän ihan mahdottomiksi. Koira kitisi ja juoksi aina ikkunalle tai ovelle, kun vähäkin kuului jotain ja lenkiltä on pitänyt tulla äkkiä kotiin, josko se jo olisi tullut.
Nyt kun isäntä on tulossa kotiin, Sissi on jo luopunut toivosta ja nukkuu kaikki väliajat* omassa sängyssään.
(*Sissi on askareiden ajan aina hiirijahdissa navetalla)
Mutta onpa taas tullut huomattua millainen henkireikäkin karja voi olla. Olen tehnyt yksin askareet, sijaisapulomitus on kallista ja tässä tapauksessa turhaakin.
En ole pitänyt minkäänlaista kiirettä askareilla, vaan olen samalla tappanut aikaa, kun tuvassa tulee vain murehdittua asioita.
Kaikki eläimetkin on olleet niin ihania, ettei ne oo järjestänyt pienintäkään ikävää yllätystä, vaan kaikki on mennyt oppikirjan mukaan 💓
 |
| Sissi |
sunnuntai 21. tammikuuta 2018
Vaikutteita
Meille tuli jo monta päivää sitten uusia vasikoita.
Ja kuin toiveeni olisi kuultu, saatiin kaksi herefordia 😍
Toinen on kuin edesmennyt Nökö, mutta vain luonteeltaan. Kovin utelias, mutta toistaiseksi ei ole juurikaan antanut koskea. Se on puoliksi ay. Toinen hereford on puoliksi holstein, että siitä taitaa olla tulossa talon kokoinen järkäle. Sen kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä.
Vain yhdellä oli nimi: Onni. Mun mielestä Onni sopii nimeksi vain sonnille, meillä on ollutkin Onni-sonni, joten nimi muutettiin.
Harry Potter-elokuvista on saatu vaikutteita 😋
Ja kuin toiveeni olisi kuultu, saatiin kaksi herefordia 😍
Toinen on kuin edesmennyt Nökö, mutta vain luonteeltaan. Kovin utelias, mutta toistaiseksi ei ole juurikaan antanut koskea. Se on puoliksi ay. Toinen hereford on puoliksi holstein, että siitä taitaa olla tulossa talon kokoinen järkäle. Sen kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä.
Vain yhdellä oli nimi: Onni. Mun mielestä Onni sopii nimeksi vain sonnille, meillä on ollutkin Onni-sonni, joten nimi muutettiin.
Harry Potter-elokuvista on saatu vaikutteita 😋
 |
| MATAMI HUISKI blonde d'aquitaine |
 |
| takana MCGARMIWA, edessä PANDA hereford |
 |
| TÄLLIPAJU aberdeen angus |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)