Silloin kun Nanna ja Niisku myytiin, niiden tilalle siirrettiin Altai ja M.P. Valkyria.
Toisin sanoen Valkyria on nyt lehmien vieressä, että saa opetella lypsylehmän arkeen jo heti nuoresta.
Tähän asti on ainakin vaikuttanut hyvältä. Se ei potki eikä riehaannu mistään. Ei se silti pystyyn kuollutkaan ole.
Altai on sille hyvä kaveri, kun se on ayrshireista rauhallisimmasta päästä. Valkyria näkee siitä Opalin, viime kesäisen laidunkaverinsa.
Sehän on aina hieman arvoitus, kun käyttää isänä nuorsonnia, että miten se vaikuttaa vasikan luonteeseen, mutta Valkyria vaikuttaa ihan selväpäiseltä edelleen. On kuin emänsä pienoiskoossa. Se onkin ainoa asia joka kaihertaa mieltä, nimittäin se pienoiskoko. Onhan sillä vielä aikaa kasvaa, mutta luulenpa, että tästä ei mitään isoa lehmää tule.
Tästä aiheesta onkin ollut puhetta maatiaispiireissä, kun lehmät on vuosien saatossa pienentynyt.
Joku sanoi, ettei yhtäkään alle 135 senttistä saisi käyttää jalostukseen, mutta kyllä minä oon sitä mieltä, ettei tässä tilanteessa ole varaa kikkailla sen asian kanssa. Puhtaiden lsk-eläinten määrä jatkaa laskuaan, niin mielestäni kaikki kynnelle kykenevät tulee käyttää lisääntymiseen.
Se on vain suuri epäkohta, että jotkut seminologit ovat hävittäneet vanhat lsk-sonnien siemenet.
Kyllä siinä tekis mieli ottaa semmaria niskasta kiinni ja vähän ravistella, että mitä v*ttua oot menny tekemään!!?!
Uusimmassa käyttösonnilistassa oli mielenkiintoinen uutuus; Tuomen Niitti. Jostain olin kyllä lukevinani, ettei se ole puhdasrotuinen. Taustalta löytyy holsteinia. Mutta siitähän sitä kokoa voisi saada vasikkaan...
