Nyt oli lehmävasikka, vaan ei vieläkään blond d'aguitaine vaan ayrshire...
Nimi on Maisa. Meillähän on ollut jo Maisa, mutta ei nyt muuteta sen nimeä, kun ne ei ole yhtäaikaa ja nimi on ihan kiva.
Se oli jo eilen illalla vapaana Pököön kans käytävällä ja aikansa paikkoja tutkittuaan, löytyi se kaasukin 😄
Tämäkin vasikka on saanut lähtöpaikassaan erinomaista käsittelyä, kun on niin mukavan luontoinen. Seurallinen, ei yhtään arka eikä vihainen.
Pököötä pelotti aluksi oudon hajuinen karsinakaveri, mutta parissa tunnissa niistä tuli jo kaverit 👍 Sopivat tosi hyvin yksiin vaikka Maisa on kuukautta vanhempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti