tiistai 31. maaliskuuta 2020

Henkinen suo

Heippa pitkästä aikaa!

Talvi on taas mennyt ja kevätaurinko paistaa niin kivasti ☀
Lizzie, joka jäi kasvamaan lehmäksi, kun Valkyriasta ei lehmää saatu, on aiheuttanut "kivasti" rahanmenoa 😖
Se on siemennetty jo viisi kertaa. Nyt on todellakin kädet ristitty jo olkapäitä myöten, että olisi jo tärpännyt. Kauhulla odotan kun kolme viikkoa tulee täyteen, joko taas limottaa...
Sille on laitettu montaa eri rotua, viimeisimmäksi epätoivoissani suostuin angukseen, kun siementäjä sanoi, että siemen on pitkäkestoista, joka elää odottamassa oikeaa hetkeä 2 vuorokautta.
Alan olla epätoivoinen, jos tämäkään ei tepsi. Seuraavaksi on etsittävä elävä sonni kaveriksi.

Meiltä lähti pari viikkoa sitten 9 hiehoa viimeiselle matkalle eli tuli paljon tyhjää tilaa. 15 eläintä vaihtoi sen myötä paikkaa. Mm. Lizzie, jonka siirsin emänsä viereen opettelemaan lypsylehmän arkea, jos siitä joskus lehmän saa. Jotkut hiehot on kovin innokkaita potkimaan, kun lypsykoneen tuo viereen tai ainakin mieluusti yrittävät repiä sitä alas, mutta ei Lizzie. Se on kuin ihmisen mieli.
Lizzie kesällä 2019
Mutta ettei nyt ihan synkkyyteen vaivuta, niin on iloisiakin uutisia. Lizzien emä, Natasha, odottaa uutta vasikkaa. Sen pienet potkut tuntuvat jo vatsan läpi 😍. Laskettu aika on 17.6., mutta saa nähdä meneekö juhannus valvoessa poikimista. Samapa tuo mulle, pääasia, että kaikki menisi hyvin ja tulisi terve ja elävä vasikka.

Ylihuomenna ja perjantaina meille tulee uutta porukkaa. On saatu tässä suvantovaiheen aikana taas hieman paranneltua tiloja. Vielä olisi hommaa.

Niin ja hei! Meillä on uusi kani 😀 1.1. 2020 syntynyt tyttö nimeltä Matilda.
Matilda
Ehkä ensi syksynä meillä vilistää pitkästä aikaa taas pikkupupujakin 💝

perjantai 8. marraskuuta 2019

Eläkepaperit

Viimeinkin mulla on kuvia uusista vasikoista...
Tässä on nyt ensin Risella ja Rouva.
 

Ja sitten on naapurista ostettu nimetön lehmävasikka. Annoin sille nimen Ruustinna.
Ruustinna on arka, joka vaatii kesyyntyäkseen paljon rapsutuksia ja mukavia kokemuksia. Sen näkee kyllä sorkan asennosta ettei tehtävä ole mahdoton.

Ipswichin piti poikia nyt marraskuun alussa, mutta se tarkistettiin sitä ennen tyhjäksi niin kuin tässä nyt oltiin epäilty. Kiimoja se ei vaan ole näyttänyt. Nyt on ainakin varmaa ettei vasikka ole muumioitunut sisälle. Maitonäytehän näytti sen tiineeksi, mutta maidon koostumus on tietysti muuttunut niin ettei se näyttänyt totuutta. Tarkistaessa se sattui olemaan juuri kiimassa. Siementäjä sanoi, että "Sä laitat sen kuitenkin pois, niin ei kai sitä siemennetä?". Sanoin "Ei sitä laiteta pois. Se saa nyt eläkepaperit. Olkoot opettajana nuoremmilleen ja ennen kaikkea tukena ja turvana toiselle lehmällemme, Natashalle. Se on tehnyt nyt elämäntyönsä ja saa vain olla".
Siementäjä oli kovin onnellinen, taisi osua ensimmäinen eläkeläinen kohdalle.


tiistai 15. lokakuuta 2019

Kuulumisia

Maksoin juuri siemennyslaskun ja ajattelin pitkästä aikaa kirjoittaa muutaman rivin, kun nyt tässä koneella olen.

Laidunkausi saatiin päätökseen ja voisi sanoa, että onnellisesti, koska yksikään ei joutunut suden ruokalistalle, vaikka ne tuossa lähellä monta kertaa kävi. Ilmeisesti kunnioittavat niin paljon reviirinsä rajoja, etteivät tule yli.
Naapurin lauma on vielä ulkona yötä päivää. Kuuluvat luomuun eikä niitä saa ottaa navettaan ennenkö siihen annetaan ylempää lupa. Ei vaikka sudet liikkuu koko ajan vieressä.

Ulkona olleista hiehoista on lähtenyt kaksi. Simmental Pulla ja meidän tulevaisuuden toivoksi tarkoitettu Valkyria. Sitä ei vain saatu tiineeksi millään. Se kirvelee vielä kauan. Nyt toivo lepää Lizzien hennoilla lavoilla.

Meille on tullut uusia vasikoitakin, mutta mulla ei ole niistä vielä kuvia, joten niistä lisää tuonnempana.

Haettiin yhdeltä porkkananviljelijältä iso lasti porkkanaa ja niitä ollaan syötetty kaikille jotka niitä syö. Siis toisin sanoen kaikille. On harvinaista, että ne kelpaa kaikille. Pallerolla on suorastaan pakkomielle niihin. Sillä on ylimääräinen aisti porkkanoille ihan selvästi, koska se yninä alkaa heti, kun mä alan pilkkomaan niitä karjakeittiössä 😃 Ja jos jollekin yrittää salakuljettaa ylimääräistä porkkanaa, se on turha yritys. Sen kyllä aina joku huomaa ja sitten yksi jos toinen alkaa kyselemään, että missäs mun porkkanat on??! 🐮

perjantai 2. elokuuta 2019

Lauma nupoja

Haettiin alkuviikosta yhdeltä maatilalta hiehoja. Semmosia jo hieman vanhempia eläimiä. Ne oli pakko myynnissä, kun niiden pitää päästä tekemään remonttia ja eläimiä oli liikaa.
Se oli viikon kylmin päivä ja ajattelin, että näinkö saan uudestaan flunssan, kun liian vähissä vaatteissa lähdin matkaan ja värjöttelin tuulessa, kun miehet lastasivat hiehoja hevoskoppiin. No ei ole flunssa uusinut.
Hiehot meni loppujen lopuksi asiallisesti kyytiin ja matka uuteen kotiin sujui ilman ongelmia. Kun saatiin ne navettaan, minä jäin kotiin tekemään päivänavettaa ja isäntä lähti yksin hakemaan kahta pienempää hiehoa. Ne oli kuulemma saatu vielä helpommin kyytiin. Kotona kävi sitten sillai, että hevostrailerin etuovi aukesi ja toinen hiehoista pinkaisi ulos. Olin muutaman metrin päässä, kun isäntä huusi: "Hel...ti! Hieho pääsi karkuun!". Syöksyin hiehoa kohti ja tunsin jo riimun sormissani, mutta hieho päätti, että mua et kiinni ota ja lähti painelemaan pellolle. Siitä vain pokkana aitojen läpi hiehojen luo, mutta hiehoaidasta se ei onneksi enää mennyt läpi. Isäntä pääsi juoksemaan sen eteen ja minä juoksin navetan kautta hiehon taakse niin saatiin se ajamalla navettaan, jonne se ihme kumma meni ilman mutinoita. Sanoin hieholle, että "Taidat ollakin ihan puhdasverinen maatiainen, etkä mikään sekuli". No niinhän se olikin... puhdasrotuinen... vaikka niiden piti myydä lsk-ay risteytyksiä. No eihän se meitä haittaa, mietityttää vain, tuliko myyjillä moka...?
Sitten kopista vielä toinen puhdasrotuinen lsk ja kaikki oli onnellisesti perillä.

Hevoskopin, joka oli meillä vain lainassa, pesin huolellisesti ja voin taata, että oli puhtaampi lähtiessä kuin tullessa. Jos joskus tarvii vielä lainata, niin kehtaa pyytääkin, kun palauttaa asiallisessa kunnossa.

Puolukka

Papu

Paarma

Pulla
Meillä on nyt kaksi Puolukkaa, Pullaa ja Ruu:ta. Myöhemmin tulleet on saaneet nimeensä lisän II.











maanantai 15. heinäkuuta 2019

Realisti

Tämä tyttö haettiin meille taluttamalla. Oli melkoinen yllätys, että se seurasi isäntää kuin koira vaikkei ollut ikinä pitänyt edes riimua. Yhtään se ei jarrutellut eikä yrittänyt rynniä menemään, kuten normaali vasikka. Silti se on täysin terve, ettei sen rauhallisuus mistään viasta johdu.
Realisti on hyvin kotiutunut, vaikka onkin varautunut.

Realisti


perjantai 12. heinäkuuta 2019

Tyttötrio

Näin pian tilanne muuttui. Nyt on Aaronilla tyttökavereita melkein joka sorkalle.
Naapuri soitti eilen, että pitäisi saada syntyville tilaa, ostatteko vasikoita? Jo vain!
Tehtiin nopsaan karsinaremontti valmiiksi, siirsin Aaronin sinne, että saatiin tilat uusille. Sitten lähdettiin hakemaan.
Kiiltäväkarvaisia ja hyvin kasvaneita holsteineja. Huomenna haetaan vielä yksi ayrshire.

Vein tänään jo yhtä tyttöä Aaronin seuraksi ulos, mutta siinä kävi niin kuin arvata saattaa. Kumpikin pelkäsi toistaan niin, että mun piti ottaa Aaron vauhdista kiinni, ettei uusi kaveri mene aidasta läpi. Täytyy pyytää isäntää kaveriksi, niin ei tarvitse yksin pidellä kahta.


RISTINOLLA ja RUU

RÄP

Tässä on vielä kuvat kahdesta aiemmin tulleesta
LEEA

RINKULA