Huh hellettä!

Jo on taas aika mennyt nopsaan.
Tämäkään kevät ei ole tehnyt poikkeusta eli kiireet alkoi puskemaan päälle heti kun ilmat lämpeni tai itseasiassa ennen sitä.
Meillä harvennettiin talvella metsää, sitten tuli talvimyrsky ja sen mukana jonkin sortin syöksykierre joka kaatoi mennessään ihan kiitettävästi puita lisää.
Yhtäkkiä meillä olikin puita ihan liikaa.
Yhtenä päivänä mies tuli metsästä päiväkahville ja sanoi: "Mitäs jos tehtäis pihasauna hirsistä?".
Ja tuumasta toimeen. Parin päivän päästä oli jo tehty pukit pöllejä varten ja parkkuurauta teroitettu. Puiden kuorimisesta ei vain tahtonut tulla mitään, kun kumpikin olisi halunnut kuoria ja rautoja oli vain yksi. Onneksi saatiin lainaan toinen ja kohta kuukausi on kaarna lentänyt iloisesti. Muutama päivä on ollut välillä taukoa ns. takatalven takia.
Jos kaikki nyt menee suunnitellusti, tänään saadaan loputkin kuorittua. Huoh!
Sitten alkaa peltotyöt, aitojen teko, pihatyöt saa jatkoa jne.

Meille tuli jokin aika sitten uusi hieho, Puolukka nimeltään. Se on samasta paikasta kuin Perjantai ja Punotar. Taisi olla päivää nuorempi kuin Punotar.
Kuski päästi sen taas ilman narua tulemaan autosta. Minä olin navetan käytävällä valmiina ottamaan kopin, kun isäntä jäi kuskin kanssa ajamaan sitä navetan ovea kohti. Mutta se olikin niin rauhallinen, ettei sitä tarvinnut ajaa. Ohjata vain karsinaan. Sielä se alkoi huutamaan kuin hyeena samantien. Rehu ei saanut sitä rauhoittumaan sen enempää kuin jauhotkaan. Vettä se ei halunnut edes nähdä.
Yönavetalle mennessä (Puolukka tuotiin iltanavetan aikana) oli yllätys keskellä navetan käytävää. Puolukka oli murtautunut karsinasta. No ei siinä sitten auttanut kuin laittaa se parteen. Onneksi oli juuri täyttänyt sen puoli vuotta joka on alaikäraja. Siinä se on sitten Pienen vieressä ajan myötä kotiutunut uuteen paikkaan ja viihtyy tätä nykyä ilmeisen hyvin. Huutokin loppui muutamassa päivässä.

Huomenna tulee kuulemma taas uusi jäsen jengiin. Muuta en vielä tiedä kuin että hieho sieltä tulee.