Alkuhärkä on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin, josta nykyisen naudan oletetaan periytyvän.
Alkuhärän säkäkorkeus oli liki 2 metriä, sillä oli pitkät ja vahvat sarvet. Alkuhärän karva oli lyhyt ja musta ja sillä oli hyvin pitkä häntä.
Viimeinen yksilö kuoli 1627.
lähde: wikipedia
maanantai 3. joulukuuta 2018
sunnuntai 2. joulukuuta 2018
Luukku 2
Nauta tarvitsee monenlaisia kivennäisiä. Kalsiumia, fosforia, magnesiumia, natriumia, rikkiä, kuparia, sinkkiä, mangaania, jodia, kobolttia, seleeniä, rautaa...
Puutosoireet on monenlaiset.
Esimerkiksi kalsiumin puute aiheuttaa alentunutta maidontuotantoa, hidastunutta kasvua, heikentynyttä ruokahalua, luustohäiriöitä ja poikimahalvausta.
Kuparin puute aiheuttaa alentunutta maidontuotantoa, hidastunutta kasvua, hedelmällisyyshäiriöitä, luustohäiriöitä, vaurioita ihoon ja karvaan sekä heikentynyttä vastustuskykyä.
Puutosoireet on monenlaiset.
Esimerkiksi kalsiumin puute aiheuttaa alentunutta maidontuotantoa, hidastunutta kasvua, heikentynyttä ruokahalua, luustohäiriöitä ja poikimahalvausta.
Kuparin puute aiheuttaa alentunutta maidontuotantoa, hidastunutta kasvua, hedelmällisyyshäiriöitä, luustohäiriöitä, vaurioita ihoon ja karvaan sekä heikentynyttä vastustuskykyä.
lauantai 1. joulukuuta 2018
Luukku 1
Farmifakta-joulukalenterin ensimmäinen luukku paljastaa tietoa Suomen alkuperäisroduista.
Naudat:Itäsuomenkarja (isk), Länsisuomenkarja (lsk) ja Pohjoissuomenkarja (psk).
Suomenhevonen
Suomenvuohi
Lampaat: Kainuun harmas, Suomenlammas ja Ahvenanmaan lammas
Koirat: Suomenajokoira, Suomenpystykorva, Karjalankarhukoira, Suomenlapinkoira ja Lapinporokoira.
Maatiaiskana (12 eri kantaa)
Pohjoismainen tumma mehiläinen ja
Poro.
Naudat:Itäsuomenkarja (isk), Länsisuomenkarja (lsk) ja Pohjoissuomenkarja (psk).
Suomenhevonen
Suomenvuohi
Lampaat: Kainuun harmas, Suomenlammas ja Ahvenanmaan lammas
Koirat: Suomenajokoira, Suomenpystykorva, Karjalankarhukoira, Suomenlapinkoira ja Lapinporokoira.
Maatiaiskana (12 eri kantaa)
Pohjoismainen tumma mehiläinen ja
Poro.
torstai 22. marraskuuta 2018
Esittelyä kaipaavat
Jestas, huomasin juuri etten ole edes esitellyt meidän uusimpia tyttöjä, vaikka ne on ollu meillä jo yli 2 viikkoa. Oon suunnitellu tätä niin monta kertaa, että aloin ilmeisesti jo kuvitella niiden esittelyjen olevan täälä 😃
Sain eilen hyvän kuvan toisesta vasikasta, kun se meni Otavan jauhokaukalolta etsimään makupaloja 😊
Molemmat vasikat on rodultaan blondeja ja kun nämä meille tuli, ajattelin heti harmaan nähtyäni, että jahas, taas yksi arkajalka lisää, mutta mitä vielä! Tämähän on ihan taskuun laitettava ❤ Välillä on ollut ihan epätodellista, miten se seuraa perässä ja tulee nykimään paidanhelmaa irti ollessaan, kun on oppinut, että mitä harmaampi, sen arempi. Ruskea blondi ei sekään ole mikään seinille hyppijä, mutta ei niin seurallinen kuin harmaa.
Tässä vielä kuvat.
Sain eilen hyvän kuvan toisesta vasikasta, kun se meni Otavan jauhokaukalolta etsimään makupaloja 😊
Molemmat vasikat on rodultaan blondeja ja kun nämä meille tuli, ajattelin heti harmaan nähtyäni, että jahas, taas yksi arkajalka lisää, mutta mitä vielä! Tämähän on ihan taskuun laitettava ❤ Välillä on ollut ihan epätodellista, miten se seuraa perässä ja tulee nykimään paidanhelmaa irti ollessaan, kun on oppinut, että mitä harmaampi, sen arempi. Ruskea blondi ei sekään ole mikään seinille hyppijä, mutta ei niin seurallinen kuin harmaa.
Tässä vielä kuvat.
| Hallava Otavan huomassa |
| Väkä |
torstai 1. marraskuuta 2018
Uhan alaisia
Tänään oli niin mahtava keli, että oli pakko laittaa lehmät ulos.
Oli täysin tyyntä, aurinko paistoi ja lämpömittari näytti +8.
Silläkin uhalla, että tässä pyörii nyt monen suden lauma, mutta lehmien laidun on tuvan ikkunan takana, niin ikkunasta oli hyvä käydä välillä kurkkaamassa, että kaikki on ok. Olin tosin pihallakin puoli päivää siivoamassa ja haravoimassa.
Valkyria, Pököö ja Maisakin oli ulkona, mutta vain päivänavetan ajan. Niiden aitaus kun on navetan takana, jonne ei ole suoraa näköyhteyttä, ei tehnyt mieli jättää niitä sinne ilman valvontaa.
Onneksi täälä toimii hyvin tuo puskaradio, että jos joku näkee suden, niin sen tietää kohta koko kylä. Tietää olla päästämättä koiria metsään ja nautoja pellolle. Mennään nyt sitten susien ehdoilla, kun ei muuta voi.
Oli täysin tyyntä, aurinko paistoi ja lämpömittari näytti +8.
Silläkin uhalla, että tässä pyörii nyt monen suden lauma, mutta lehmien laidun on tuvan ikkunan takana, niin ikkunasta oli hyvä käydä välillä kurkkaamassa, että kaikki on ok. Olin tosin pihallakin puoli päivää siivoamassa ja haravoimassa.
Valkyria, Pököö ja Maisakin oli ulkona, mutta vain päivänavetan ajan. Niiden aitaus kun on navetan takana, jonne ei ole suoraa näköyhteyttä, ei tehnyt mieli jättää niitä sinne ilman valvontaa.
Onneksi täälä toimii hyvin tuo puskaradio, että jos joku näkee suden, niin sen tietää kohta koko kylä. Tietää olla päästämättä koiria metsään ja nautoja pellolle. Mennään nyt sitten susien ehdoilla, kun ei muuta voi.
torstai 25. lokakuuta 2018
Paperien pyörittelyä
Nyt on saatu vuosilomahakemus tehtyä ja huomenna se pitää kiikuttaa lomatoimistoon. Lomapäivien varaaminen koko ensi vuodeksi on aina yhtä syvältä.
Turha on sitten sukulaisten mutista, jollei päästäkään juhliin, kun ei ole lomittajaa sattumoisin juuri sillä hetkellä. Mahdoton tietää etukäteen kuka milloinkin pippaloitaan pitää.
Periaatteessa lomapäiviä voi vielä muuttaa ensi vuonna, mutta ei käytännössä.
Aloin miettiä sitä, kun lomatoimistosta ilmoitettiin silloin loppukesästä, että me ollaan pyydetty yksi sunnuntai tai muu pyhäpäivä liikaa ja kävin tämän vuoden lomat vielä kalenterin kanssa läpi.
Kolme sunnuntaita tai muuta pyhäpäivää saa vuodessa olla, eikä siinä ollut kuin kaksi sunnuntaita. Lasketaanko nykyään puolustusvoimain lippujuhlan päivä samanlaiseksi pyhäksi kuin esim. juhannuspäivä tai vappu? Ehkä se meidän ammatissa lasketaan.
No, tätä asiaa selvitellään vielä huomenna lomatoimistossa.
Nyt menen tekemään hiehoille kuntoluokitusta.
Turha on sitten sukulaisten mutista, jollei päästäkään juhliin, kun ei ole lomittajaa sattumoisin juuri sillä hetkellä. Mahdoton tietää etukäteen kuka milloinkin pippaloitaan pitää.
Periaatteessa lomapäiviä voi vielä muuttaa ensi vuonna, mutta ei käytännössä.
Aloin miettiä sitä, kun lomatoimistosta ilmoitettiin silloin loppukesästä, että me ollaan pyydetty yksi sunnuntai tai muu pyhäpäivä liikaa ja kävin tämän vuoden lomat vielä kalenterin kanssa läpi.
Kolme sunnuntaita tai muuta pyhäpäivää saa vuodessa olla, eikä siinä ollut kuin kaksi sunnuntaita. Lasketaanko nykyään puolustusvoimain lippujuhlan päivä samanlaiseksi pyhäksi kuin esim. juhannuspäivä tai vappu? Ehkä se meidän ammatissa lasketaan.
No, tätä asiaa selvitellään vielä huomenna lomatoimistossa.
Nyt menen tekemään hiehoille kuntoluokitusta.
tiistai 23. lokakuuta 2018
Tuli hieman sanomista
Kolme viikkoa kului Impin siemennyksestä ja taas kiima...
Sattui sama siementäjä kuin viimeksi. Olin taas tehnyt tapani mukaan listan sopivista sonneista, jotka siis löytyy käyttölistalta, mutta ei ollut ainuttakaan tällä semmarilla. Hetki siinä pähkylöitiin muuta sopivaa sonnia ja päädyin Mäki-Sipilän Launoon. Valkyria on samasta sonnista. Kun siementäjä näki lehmän, hän sanoi: "Onkos tämä se vanha rouva?" Sanoin olevan. Sanoin myös, että pitäisi jo alkaa tulostakin tulemaan vaihteeksi.
Siementäjällä hymy hyytyi ja siemennystyyli oli ihan erilainen kuin koskaan ennen.
Ennen tuo siementäjä on tehnyt työnsä kovin puolihuolimattoman oloisesti, kovalla kiireellä ja hössötyksellä. Nyt koko siemennystapahtuma oli rauhallinen, melkein kuin hidastetussa filmissä. Toivottavasti "pieni huomautukseni" oli sen arvoinen ja saataisiin jäädä odottamaan vasua.
Sunnuntaina otettiin herefordit navettaan eli nyt on kaikki eläimet katon alla.
Se operaatio oli helppo kuin nakkikiskalla käynti. Riimut vain päähän ja navettaan ❤ Kertaakaan ei tarvinnut ääntä korottaa eikä kirota 😊 Eikä oo senkään jälkeen ollu ongelmia. Tytöt tuntuu viihtyvän hyvin navetassa, kun on kuivaa, lämmintä ja ruokaa tulee eteen sen mitä jaksaa syödä.
Lizziestä piti vielä kirjoittamani, että olen kuljetellut sitäkin narussa pihalla, eikä se tee enää yhtään kiusaa. Pienenä se teki sitä, että se alkoi peruuttaa vauhdilla ja kun naru loppui se alkoi vääntää vastaan, että "En varmasti seuraa, mä meen takaperin vaikka naapurikylään asti". Nyt ei sitä Lizzietä tunnu olevan enää olemassakaan. Se seurasi mua kuin koira, yhtä hienosti ulos ja takaisin navettaan. Uskon vakaasti, että sen näköaisti on parantunut ja se sen takia osaa kulkea normaalisti. Navetassakin kun se on vapaana, se ei törmäile koskaan mihinkään vaikka se menisi 100 lasissa.
Sattui sama siementäjä kuin viimeksi. Olin taas tehnyt tapani mukaan listan sopivista sonneista, jotka siis löytyy käyttölistalta, mutta ei ollut ainuttakaan tällä semmarilla. Hetki siinä pähkylöitiin muuta sopivaa sonnia ja päädyin Mäki-Sipilän Launoon. Valkyria on samasta sonnista. Kun siementäjä näki lehmän, hän sanoi: "Onkos tämä se vanha rouva?" Sanoin olevan. Sanoin myös, että pitäisi jo alkaa tulostakin tulemaan vaihteeksi.
Siementäjällä hymy hyytyi ja siemennystyyli oli ihan erilainen kuin koskaan ennen.
Ennen tuo siementäjä on tehnyt työnsä kovin puolihuolimattoman oloisesti, kovalla kiireellä ja hössötyksellä. Nyt koko siemennystapahtuma oli rauhallinen, melkein kuin hidastetussa filmissä. Toivottavasti "pieni huomautukseni" oli sen arvoinen ja saataisiin jäädä odottamaan vasua.
Sunnuntaina otettiin herefordit navettaan eli nyt on kaikki eläimet katon alla.
Se operaatio oli helppo kuin nakkikiskalla käynti. Riimut vain päähän ja navettaan ❤ Kertaakaan ei tarvinnut ääntä korottaa eikä kirota 😊 Eikä oo senkään jälkeen ollu ongelmia. Tytöt tuntuu viihtyvän hyvin navetassa, kun on kuivaa, lämmintä ja ruokaa tulee eteen sen mitä jaksaa syödä.
Lizziestä piti vielä kirjoittamani, että olen kuljetellut sitäkin narussa pihalla, eikä se tee enää yhtään kiusaa. Pienenä se teki sitä, että se alkoi peruuttaa vauhdilla ja kun naru loppui se alkoi vääntää vastaan, että "En varmasti seuraa, mä meen takaperin vaikka naapurikylään asti". Nyt ei sitä Lizzietä tunnu olevan enää olemassakaan. Se seurasi mua kuin koira, yhtä hienosti ulos ja takaisin navettaan. Uskon vakaasti, että sen näköaisti on parantunut ja se sen takia osaa kulkea normaalisti. Navetassakin kun se on vapaana, se ei törmäile koskaan mihinkään vaikka se menisi 100 lasissa.
| M.P. LIZZIE |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

