Maksoin juuri siemennyslaskun ja ajattelin pitkästä aikaa kirjoittaa muutaman rivin, kun nyt tässä koneella olen.
Laidunkausi saatiin päätökseen ja voisi sanoa, että onnellisesti, koska yksikään ei joutunut suden ruokalistalle, vaikka ne tuossa lähellä monta kertaa kävi. Ilmeisesti kunnioittavat niin paljon reviirinsä rajoja, etteivät tule yli.
Naapurin lauma on vielä ulkona yötä päivää. Kuuluvat luomuun eikä niitä saa ottaa navettaan ennenkö siihen annetaan ylempää lupa. Ei vaikka sudet liikkuu koko ajan vieressä.
Ulkona olleista hiehoista on lähtenyt kaksi. Simmental Pulla ja meidän tulevaisuuden toivoksi tarkoitettu Valkyria. Sitä ei vain saatu tiineeksi millään. Se kirvelee vielä kauan. Nyt toivo lepää Lizzien hennoilla lavoilla.
Meille on tullut uusia vasikoitakin, mutta mulla ei ole niistä vielä kuvia, joten niistä lisää tuonnempana.
Haettiin yhdeltä porkkananviljelijältä iso lasti porkkanaa ja niitä ollaan syötetty kaikille jotka niitä syö. Siis toisin sanoen kaikille. On harvinaista, että ne kelpaa kaikille. Pallerolla on suorastaan pakkomielle niihin. Sillä on ylimääräinen aisti porkkanoille ihan selvästi, koska se yninä alkaa heti, kun mä alan pilkkomaan niitä karjakeittiössä 😃 Ja jos jollekin yrittää salakuljettaa ylimääräistä porkkanaa, se on turha yritys. Sen kyllä aina joku huomaa ja sitten yksi jos toinen alkaa kyselemään, että missäs mun porkkanat on??! 🐮
