Pieniä vieraita

Olin lauantaina vaihtamassa kynttilää ulkolyhtyyn, kun tiellä tuli kaksi pientä poikaa kiljuen, toisen pojan äitikin oli mukana.
Pojat tervehti kuin vanhaa tuttua vaikka toista en edes tuntenut. Pojat kysyi saako navettaan mennä katsomaan lehmiä? Sanoin, että kun noin asiallisesti kysytään lupa, niin ilman muuta saa mennä.
Toinen pojista, joka on käynyt meillä monesti ennenkin katsomassa lehmiä ja hiehoja marssi navettaan kuin isäntä 😄 mutta toinen kurkki vain oven raosta. Lehmien iso koko sai pojan hämmennyksiin. Kysyi, että onko ne kiinni? Sanoin olevan ja että tänne uskaltaa kyllä tulla lähempääkin katsomaan. Ei tullut.
Joku hieho ammui, niin se oli aremmalle pojalle valtava elämys. Silmät levisi ja hän sanoi: "Wauu! Se huusi ammuu".
Tiesin tasan tarkkaan millainen elämys se oli pojalle, kun muistaa itse pienenä, millainen elämys oli kuulla hevosen hirnuvan. Jo pelkkä hevosen kavion jälki oli valtaisaa. Puhumattakaan itse hevosen näkemisestä.
Arempi poika kysyi: "Mennäänkö nyt katsomaan possuja?" Sanoin, ettei meillä ole possuja, on vain näitä lehmiä. Pettymys oli havaittavissa olkapäiden notkahtamisesta...
Sitten tuttu poika sanoi: "Minäpä tiedän mitä tämän oven takana on! Saako tänne katsoa?". Sanoin, että katsotaan vaan. Mentiin siis maitohuoneeseen. Poika osoitti tilatankkia ja sanoi toiselle, että täällä säilytetään maitoa. No tankkiinkin piti nähdä 😁
Sitten toiselle tuli mieleen, että mistä se maito tulee tänne tankkiin? Selvitin juurta jaksain, että tämä lypsykone laitetaan kiinni lehmän utareeseen ja sitten maito tulee putkia pitkin tänne tankkiin. Poika osoitti vesiletkua, ja kysyi, "Ai, tuotako pitkin?". Sanoin, että ei kun tuota lasiputkea pitkin.
Pojat sai uteliaisuutensa tyydytettyä ja mentiin ulos, jossa tietysti kiinnosti pihassa oleva traktori, mutta samassa juoksivatkin jo puulatoon ja täyttivät hakeastian pyytämättä iltaa varten 👍

Kerroin myöhemmin asiasta isännälle ja isäntä meinasi tuosta lypsyasiasta, että nyt jos ja kun koulussa kysytään mistä maito tulee, niin poika vastaa "Putkea pitkin! M sanoi niin!" 😂 Niin, se utare-sana varmaan unohtui jo siinä tohinassa 😉

Ipswich siemennettiin taas... Nyt Ylisjoen Nietoksella. Tämä jää sitte viimeiseksi yritykseksi.

Tilaus

Pelma lopetti sitten toimintansa 😟
Mainostivat loppunmyyntiään ja ajattelin katsoa mitä sielä vielä on.
Tietysti kaikki aitaustarvikkeet oli jo myyty, mitä olis ittekki voinu tilata.
Oli sielä silti vielä ostettavaa ja ihan pilkkahintaan.
Loppujen lopuksi tavaraa tuli enemmän kuin luulin.
11 kpl lantakolia, 5 kpl tuttisangon pidikkeitä, 15 pkt kuivaustulppia, 2 kpl pohjallisia saappaisiin ja 2 kpl teräksisiä nappoja.
Esim. kuivaustulpat maksoi yhteensä saman mitä kaupassa maksaa 2 pakettia...
Kauppa se on mikä kannattaa. Ainakin joissain tapauksissa...

Lantakolat ei ehkä oo aivan ihanteellisimpia meidän navettaan, koska tykkään enempi kolmiokolista, mutta kyllä ne hommansa hoitaa. Metallista kolaa ei olla vielä testattu.

Eilen lähti viisi hiehoa viimeiselle reissulleen. Illalla oli taas uudelleen järjestelyä, joka luultavasti jatkuu tänään. Pitää ensin tarkistaa riittääkö iät vielä parteen siirtoon.

Epämieluisa tuliainen

Meille tuli uusia vasikkoja kahdessa eri erässä.
Ensin tuli ayrshire Prisilla ja aberdeen angus Pykky. Parin päivän päästä alettiin ihmetellä, kun sieltä sun täältä kuului yskähdöksiä. Eikä mennyt kauaa, kun ensimmäinen oli ripulilla, joka levisi sitten suurin piirtein kaikkiin, paitsi Prisillaan ja Pykkyyn.
Niiden mukana oli siis tullut kulkutauti karjaan 😕
Mimeriin se otti pahiten. Pari päivää se vain makasi eikä syönyt kuin henkensä pitimiksi. Laihtuikin raukka aika paljon. Kannoin sille joka askareilla lämmintä vettä niin paljon kuin halusi juoda ja porkkanan siivuja, koska niitä se söi mielellään. Nyt se on jo entisellään 💝
Lehmien maitotuotos laski niin ettei tullut kuin juuri puolet normaalista...
Eiköhän se siitä pikkuhiljaa ala taas nousemaan.
Uutisista kuulin, että laboratorioihin on kannettu urakalla näytteitä Krypstosporidioosista… Sitä se taisi meidänkin navetassa olla.
Myöhemmin tuli blondi Punotar ja ay Perjantai, mutta niiden mukana ei tainnut tulla viruksia, bakteereita eikä muutakaan hälyttävää.

Prisilla

Pykky

Punotar

Perjantai

Miksi Maisa puree?

Yleensä meidän hiehot ja lehmät ei pure, mutta on niitäkin yksilöitä jotka puree aina tilaisuuden tullen ja vaikka etuhampaita onkin vain alhaalla, se kyllä tuntuu.
Tässä päivänä eräänä kun jaoin rehua, Onneton, joka on sokea ja siksi tutkii asioita yleensä suullaan maistamalla, puraisikin ykskaks yllättäen mua käsivarresta. Päästi irti heti, kun huusin AI! Taisi tajuta, ettei se ollutkaan rehutuppo 😄
Sitten pari hiehoa ohitettuani, Maisa puri mua ranteeseen. Ajattelin, että jo nyt on kumma, kun Maisakin puree vaikkei sellaista ole ennen harrastanut.
Sitä, miksi Maisa puri, en tiedä. Halusiko se vain kokeilla, saako aikaan saman äänen kuin Onneton. Ei kuulunut AI!:ta, koska purema oli aika hellä 😉
Karsinassa on kasvamassa taas yksi purija. Hallava.

Maisa